Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu vaikeuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä - Mielipide | HS.fi

Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu vaikeuttaa ilmaston­muutoksen hillitsemistä

Vastakkainasettelun jyrkkeneminen saattaa johtaa siihen, että Kiina keskittyy taloutensa kehittämiseen ilmastotavoitteista tinkien.

17.12.2021 2:00

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden korosti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa maailman valtioiden keskinäisriippuvuutta. Puheessaan hän sanoi: ”Tämän vuosisadan perustavanlaatuinen totuus sekä jokaisessa maassa että maailmanlaajuisessa yhteisössä on: oma onnistumisemme edellyttää sitä, että muutkin onnistuvat.”

Näyttää kuitenkin siltä, että Biden on itse valinnut toisen suunnan. Vetäytyminen Afganistanista merkitsi luopumista monista aiemmin tärkeinä pidetyistä tavoitteista. Vanhan anglosaksisen liittouman uudelleenlämmittely yhdessä Britannian ja Australian kanssa solmitun Aukus-sopimuksen kautta asetti toisenlaisen tavoitteen, Kiinan vallan patoamisen.

Aukus kertoo myös, kuinka rajallista Yhdysvaltojen kärsivällisyys on EU:n suhteen, kun maa yrittää rakentaa samanmielisten liittoumia saavuttaakseen omat strategiset tavoitteensa.

Euroopan unioni ei ole ainakaan tässä vaiheessa valmis sovittamaan Kiinaa koskevia tavoitteitaan täysin yhteneväisiksi Yhdysvaltojen tavoitteiden kanssa. Eurooppalaiset eivät myöskään halua olla keskellä Kiinan ja Yhdysvaltojen välille kehkeytyvää kylmää sotaa.

Kahdessatoista Euroopan unionin jäsenmaassa touko–kesäkuussa tehty kysely osoitti, että EU-kansalaiset eivät pidä omia kotivaltioitaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen konfliktin osapuolina. He eivät myöskään halua joutua asiassa hankalaan välikäteen, jossa on pakko valita puolensa.

Kiina on EU:lle suuri kauppa- ja investointikumppani. Viime vuoden lopussa EU pääsi Kiinan kanssa sopuun laajasta investointisopimuksesta, jota ei vielä ole ratifioitu ja saatettu voimaan. Kiinan ihmisoikeusloukkaukset antoivat EU:lle hyvät perusteet sopimuksen hyllyttämiseen, mutta miten hyllytys vaikutti Kiinan arvioon EU:n yhteistyöhalukkuudesta?

Kun Yhdysvallat kilpailee avoimesti Kiinan kanssa ja EU vaikuttaa yhteistyöhaluttomalta, Kiina ei välttämättä ryhdy vapaaehtoisesti hyväksi maailmankansalaiseksi.

Ilmastopolitiikka on tästä yksi esimerkki. On naiivia kuvitella, että Kiina tekisi Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä, jos läntinen liittouma samaan aikaan haastaa Kiinaa.

Kiina on luvannut saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2060 mennessä, kymmenen vuotta myöhemmin kuin EU ja Yhdysvallat. Jo tämä viive heikentää mahdollisuuksia yltää maailmanlaajuisiin ilmastotavoitteisiin. Sitä paitsi Kiinan päästöt jatkavat nousuaan vuoteen 2030 saakka, ja on herännyt vakavia epäilyksiä siitä, saavuttaako Kiina sen enempää lyhyen kuin pitkänkään aikavälin ilmastotavoitteita. Kun ottaa huomioon, että Kiinassa keskimääräinen tulotaso (9 700 Yhdysvaltojen dollaria vuodessa) on vain murto-osa keskimääräisestä tulotasosta EU:ssa (36 000 dollaria) tai Yhdysvalloissa (63 000 dollaria), Kiinalla on houkutusta lykätä sopeutumistaan ilmastotoimiin.

Voimmeko luottaa Kiinan haluun tehdä yhteistyötä ilmastoasioissa, jos Kiinalla ei ole yhteistyöhön kannustimia ja maa käyttää mieluummin oikeuttaan kehittyä ja kasvaa omilla ehdoillaan? Ainakin voimme odottaa, että Kiina käyttää ilmastotoimia vipuvartena saadakseen myönnytyksiä muissa kysymyksissä.

Liittoumien rakentaminen samanmielisten valtioiden välille vaikeuttaa koko maailmaa yhteisesti koskevien ongelmien ratkaisemista. Nähtäväksi jää, mitä EU:n puheet ”strategisesta autonomiasta” merkitsevät käytännössä. Yhdysvalloissa ”Amerikka ensin” -ajattelu ei ole enää entiseen tapaan esillä, mutta Yhdysvallat vetäytyy ja järjestäytyy uudelleen liittolaistensa kanssa käyden sotilaallisena suurvaltana Kiinaa vastaan vähintäänkin kylmää sotaa. On pelättävissä, että konflikti yltyy oikeaksi sodaksi.

Nykyinen kielenkäyttö ei rauhoita maailmantilannetta tai kannusta yhteistyöhön vaan pikemminkin eskaloi kriisejä. Ja silti kaikki ovat samaa mieltä kuin Biden YK-puheessaan: maailmanlaajuisiin ongelmiin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. Vahingollisesta kilpailusta ei pitäisi tulla yhteisten sitoumusten estettä.

Maria Demertzis

Kirjoittaja on varajohtaja brysseliläisessä Bruegel-tutkimuskeskuksessa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide