Järjestöt ovat valmiita auttamaan ja osallistumaan - Mielipide | HS.fi

Järjestöt ovat valmiita auttamaan ja osallistumaan

Nyt olisi hyvä tilaisuus kokeilla ja kehittää viranomaisten ja kolmannen sektorin uusia yhteistyömuotoja.

17.12.2021 2:00

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vetoaa järjestöihin, jotta ne tulisivat auttamaan yhä pahenevassa pandemiatilanteessa. Nyt etsitään ihmisiä erityisesti auttamaan rokotuksissa ja jäljityksessä. Tämä on tärkeää, jotta koronavirustilanne saadaan haltuun. Rokotteet eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan hallituksen päivitetyn pandemiastrategian mukaisesti useita muita suojakeinoja, kuten maskien käytön laajentamista, turvaväleistä huolehtimista sekä jäljityksen ja tilojen ilmanvaihdon tehostamista.

Samanaikaisesti haluamme kiinnittää huomion siihen, että järjestöillä on paljon muutakin tarjottavaa tässä tilanteessa. Järjestöjen tarjoama apu on ensiarvoisen tärkeää ihmisten jaksamisen ja elämänhallinnan säilyttämisen kannalta.

Suomen monipuolinen sosiaali-, terveys- ja perhejärjestöjen kenttä osallistuu varmasti mahdollisuuksien mukaan lisätyövoiman mobilisointiin. Tämän lisäksi järjestöt voivat jakaa asiasta tietoa, järjestää kampanjoita ja ylläpitää sekä valistavaa että rohkaisevaa keskustelua. Nyt olisi hyvä tilaisuus kokeilla ja kehittää viranomaisten ja kolmannen sektorin uusia yhteistyömuotoja, mistä voi pidemmällä aikavälillä oppia myös tulevaisuutta ajatellen.

Järjestöt voisivat esimerkiksi kampanjoida yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa niin maskien käytön lisäämiseksi kuin rokotekattavuuden nostamiseksikin. Nyt järjestöjen on vaikea edetä asiassa, kun emme tiedä, mitä viranomaiset meiltä odottaisivat.

Järjestöillä on varsin paljon osaamista ja kokemusta lähestyä ja saavuttaa tiettyjä väestöryhmiä. Esimerkiksi kielivähemmistöillä, nuorilla aikuisilla, lapsiperheillä tai raskautta suunnittelevilla on osittain eri näkökulmia ja kysymyksiä koskien suojatoimia ja rokotteita. Maailman terveysjärjestö (WHO) on korostanut, että toimenpiteitä on juurrutettava käyttäjiin. Kun heille antaa aidon mahdollisuuden kommentoida toimenpiteitä, se auttaa niiden suunnittelussa ja nostaa viranomaistoimien hyväksyntää.

Selkeä tiedotus ja osallistaminen voi myös voimaannuttaa ihmisiä toimimaan itsenäisesti oman itsensä ja yhteisönsä suojelemiseksi. Tällaista osallistavaa työtä Suomessa on kokeiltu melko vähän. Sen kehittäminen voisi olla seuraava askel viranomaisten ja järjestöjen välisessä yhteistyössä.

Olemme Väestöliitossa koko pandemian ajan tehneet työtä eri väestönosien jaksamisen lisäämiseksi. Olemme yhdessä yli 40 kumppanijärjestön kanssa Hyvä kysymys -verkkoalustallamme tukeneet perheitä, vanhempia ja nuoria. Samaa tukea olemme antaneet myös auttavissa puhelimissamme. Tutkimuslaitoksemme on seurannut pandemian vaikutuksia erityisesti lastensaantitoiveisiin ja syntyvyyteen. Tämä työ sekä nuorten, opiskelijoiden ja perheiden keskuudessa tehdyt selvitykset ja palveluistamme saatu palaute osoittavat, että pandemia on lisännyt tuen ja tiedon tarvetta. Nyt on tärkeää myös vakauttaa järjestöjen rahoitus, jotta voimme jatkaa arvokasta työtämme.

Olemme kaikki yhdessä tässä tilanteessa. Meidän kaikkien osaamista, apua ja aikaa tarvitaan siihen, että selviämme tästä. Yhdessä toimiminen myös kasvattaa luottamusta toisiimme ja uskoa tulevaisuuteen.

Eija Koivuranta

toimitusjohtaja, Väestöliitto

Anna Rotkirch

tutkimusprofessori, Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen johtaja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide