Miksi puuston kasvu heikkenee? - Mielipide | HS.fi

Miksi puuston kasvu heikkenee?

Tiedot kasvusta ovat tärkeitä, sillä niiden perusteella ennustetaan tulevia hakkuumääriä ja ne vaikuttavat metsien hiilinieluun ja varastoon.

21.12.2021 2:00

Lokakuussa kerrottiin inventointitietojen (VMI) mukaan puustojen vuosittaisen kasvun pudonneen kolmella miljoonalla kuutiometrillä. Tiedot kasvusta, puun määrästä ja hakkuista ovat tärkeitä, sillä niiden perusteella ennustetaan tulevia hakkuumääriä ja ne vaikuttavat metsien hiilinieluun ja varastoon.

Vuosien 1990–2005 voimakkaan kasvun aikaan kasvukauden lämpösumma nousi voimakkaasti ja kasvukausi pidentyi 3–6 viikkoa. Olemme ikään kuin siirtyneet noin 300 kilometriä etelämmäksi.

Typpisaasteita on levittynyt ja typpeä levitetty lannoitteina metsiin huomattavia määriä. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut noin 30 prosenttia. Runkopuun vuotuisen kasvun olisi pitänyt nousta ilmastonmuutoksen ja kasvua lisäävien saasteiden seurauksena noin viisi kuutiometriä eli yhteensä yli seitsemään kuutiometriin hehtaarilla. Se nousi kuitenkin vain 4,6:een kuutiometriin hehtaarilla.

Erilaiset tuhot metsissä ovat lisääntyneet. Tuuli-, lumi-, kuivuus-, hyönteis- ja sienituhot ovat yleistyneet. Lehtipuiden lehtiä alkaa käpristyä ja varista jo kesän alussa. Havupuiden neulaset varisevat ennenaikaisesti. Esimerkiksi männyn neulasvuosikertojen määrä on puolittunut. Luontokato etenee nopeasti.

Tohtori Lauri Vaara (2010) laski VMI-tiedoista, että vuoteen 2007 mennessä viljelypuustojen vuotuinen kasvu oli keskimäärin 2,4 kuutiometriä hehtaarilla. Samaan aikaan kaikkien puustojen kasvu oli 4,3 kuutiometriä hehtaarilla. Luontaisesti kehittyneiden puustojen kasvu oli siten noin 5,7 kuutiometriä hehtaarilla. Avoala ei puuta kasva eikä taimikon kasvu ole suurta.

Suuren kasvun mukaan laadittiin kasvuennusteita ja -malleja. Uusia sellutehtaita alettiin rakentaa. Nyt näyttää siltä, että ennusteet ovat rajusti ylimitoitettuja. Selluteollisuus voi toki yrittää korjata tulevaa puunsaannin vajausta tuomalla haketta ja raakapuuta ulkomailta. Ilmastopolitiikassa metsien hiilinielujen katoamista on vaikeampi korjata.

Kimmo Klemola

elinkaaritutkija, tekniikan tohtori, Lappeenranta

Erkki Lähde

metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori, Hyvinkää

Risto Sulkava

biologi, filosofian tohtori, Heinävesi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide