Yhä useampi nuori tarvitsee pitkäkestoista tukea - Mielipide | HS.fi

Yhä useampi nuori tarvitsee pitkäkestoista tukea

Hyvinvointialueille siirtyvien palvelujen tulee olla helposti, joustavasti ja syrjimättömästi nuoren saatavilla.

22.12.2021 2:00

Viime päivinä Helsingin Sanomissa (17.12. ja 18.12.) on käyty tärkeää keskustelua nuorten kasvamisesta nykymaailman risteävien paineiden keskellä. Nuorisolaki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi. Lukumääränä tämä tarkoittaa miltei kolmasosaa maan väestöstä.

Hyvinvointialueiden valmistelussa keskustelu uudistuksen arvoperustasta on jäänyt taka-alalle. Aikamme ei salli nuorelle keskeneräisyyttä tai viipyilevää oman tien etsimistä, jollei nuorella ole samaan aikaan osoittaa päämäärätietoisia tulevaisuuden tavoitteita.

Ajatus omillaan pärjäävästä nuoresta on syvällä kulttuurissamme, ja sen myös nuoret itse sisäistävät. Työpaikoillamme Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa ja Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla mahdollisuuksien ja paineiden ristiveto näkyy siinä, että yhä useampi nuori kaipaa pitkäkestoista tukea myös silloin, kun on itsenäistymässä ja yksinpärjäämisen paine on erityisen suuri.

Nuorten turvataloilta ja Vamoksesta apua hakeneiden nuorten viesti on selvä. Kun nuoret ovat saaneet kertoa, millainen tuki on vaikuttavaa, esille nousevat seuraavat asiat: kohdatuksi tuleminen, kiireettömyys, hyväksytyksi ja välitetyksi tuleminen, pienin askelin eteneminen ja nuoren oman tarpeen mukaan tarjolla oleva tuki. Kyse on inhimillisen kohtaamisen ja kanssakäymisen perusarvoista.

Nuorille helposti saatavilla oleva kokonaisvaltainen ja kiireetön tuki on mittaamattoman arvokas – katsottiinpa nuoria yksilöinä, yhteisöjen jäseninä, kansalaisina tai maapallon toimijoina. On tärkeää, että nuori voi taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta löytää kannattelevat koulu- ja työpolut. Kaikista tärkeimmän, eli inhimillisen arvon ohella nuorten kokonaisvaltainen tuki on myös yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa.

Nuorten viestien tulee olla tärkeä osa hyvinvointialueuudistuksen arvopohjaa. Uudistuksen aikana on korkea aika koetella suorituskeskeisiä yksinpärjäämisen odotuksia, joilla on tutkitusti kielteisiä ja eriarvoistavia vaikutuksia nuorten elämään.

Hyvinvointialueille siirtyvien palvelujen tulee olla helposti, joustavasti ja syrjimättömästi nuoren saatavilla, ja määriteltynä tulee olla vastuutaho, jolla on kokonaisvastuu nuorille tarjottavasta tuesta. Jos näin ei ole, nuoren kannalta järjestelmä voi olla entistä sekavampi, kun osa nuorten palveluista jää kunnan hoidettavaksi. Nuorten kasvuympäristöt ovat hyvinvointialueilla. Siksi on tärkeää, millaisten arvojen pohjalta niitä rakennetaan.

Terhi Laine

johtaja, Diakonissalaitoksen Vamos

Leena Suurpää

nuorten turvatalotoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide