Oppimisen ohjaamiseen on panostettava enemmän - Mielipide | HS.fi

Oppimisen ohjaamiseen on panostettava enemmän

On sääli, jos uuden opetussuunnitelman aidosti hyvät tavoitteet joutuvat pesuveden mukana viemäriin.

28.12.2021 2:00

Suvi Tirkkonen kirjoitti (HS Mielipide 20.12.) lukiolaisten heikosta opiskelutaidosta sekä itseohjautuvuuden puutteesta. Tämän hän näki yhtenä syynä lisääntyvään uupumiseen lukiossa.

Kirjoituksesta voi tulkita, että syy keskittymiskyvyn puutteeseen ja töiden aloittamisen vaikeuteen johtuu muun muassa siitä, että uuden opetussuunnitelman yritys ohjata oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita tietotekniikkaa hyväkseen käyttäen on epäonnistunut. Se on sääli, sillä kyseinen tavoite on yksi niistä asioista, joiden avulla nimenomaan voi omaksua opiskelutaitoja sekä oppia keskittymään. Tirkkonen peräsi peruskouluun lisää avustajia sekä pienempiä ryhmäkokoja, jotka toki osaltaan vähentävät opettajan riittämättömyyden tunnetta mutta eivät auta kuin alkuun.

Olen sitä mieltä, että koulun arviointikulttuurin kehittämisellä voidaan saada paljon aikaan. Tirkkosen kuvaamia keskittymiskyvyttömiä, vain ulkoa opettelevia oppilaita tuottaa nimenomaan systeemi, jossa painotetaan summatiivista arviointia ja jossa oppilas jätetään yksin keksimään itselleen tavoitteita ilman ohjausta. Näinhän ei kunnolla toteutetussa itseohjautuvuuteen opastamisessa tehdä, vaan opettajalla on tärkeä rooli oppilaan oppimiseen opettamisessa.

Ongelma syntyy, kun opettaja ei tiedä, miten ohjaaminen tapahtuu, tai hänellä ei ole siihen omassa koulussaan mahdollisuutta esimerkiksi lukujärjestysteknisistä tai muista rakenteellisista syistä. Väitän, että tämä on tilanne monessa koulussa ja monen opettajan kohdalla. Peräänkin kuntien sivistystoimia takaamaan jokaiselle opettajalle ajantasaista koulutusta oppilaan oppimisen ohjaamisesta eli niin sanotusta formatiivisesta arvioinnista. Kun opettajalla on selkeää tietoa siitä, miten hän opettaa niin, että oppilas oppii sekä opiskelemaan että osoittamaan oppimansa, ja opettajalla on mahdollisuus toteuttaa opetustaan, ollaan jo pitkällä.

On sääli, jos uuden opetussuunnitelman aidosti hyvät tavoitteet joutuvat pesuveden mukana viemäriin. Niin tapahtuu joka kerta, kun vastakkain asetetaan tietotekniikka, modernit koulutilat ja oppilaan oikeus asettaa itse itselleen tavoitteita sekä vanha kunnon järjestys. Pysyvää järjestystä syntyy vain silloin, kun oppilasta ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisestaan ja varmistetaan, että hän todella alkaa tehdä niin.

Koulutilojen ja opiskeluvälineiden on tarkoitus auttaa oppimisessa, ja jos ne eivät sitä tee, niitä on aiheellista muokata. Nykyiset sähköiset oppimisympäristöt ja muotoutuvat koulutilat voivat olla omalta osaltaan auttamassa oppimisessa, mutta ne pitää suunnitella niin, että lähtökohtana on niiden käyttäjä.

Tiina Salmi-Carlson

äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Mäntsälä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide