Pitäisikö kouluissa palata kolmekymmentä vuotta taaksepäin? - Mielipide | HS.fi

Pitäisikö kouluissa palata kolmekymmentä vuotta taaksepäin?

Raha ei ratkaise opetuksen ongelmia.

Läksyt tehdään nykyisin usein tietokoneella.

7.1. 2:00

Useimmiten opetuksen ongelmiin ehdotetaan rahaa ja lisäresurssien palkkaamista. Tämä ei ratkaise ongelmia, sillä toimivalle ryhmälle on aivan sama, onko siinä 10, 20 vai 30 oppilasta. Jos vaatimustaso on oikein suhteutettu ja luokassa on rauha, ryhmän koolla ei ole niin suurta merkitystä.

Olisiko ratkaisu täysin kännykätön koulu, tasokurssit ja opettajajohtoisuus? Palattaisiin siis siihen, missä oltiin 30–40 vuotta sitten. Silloin koulussa opittiin laskemaan, lukemaan ja kirjoittamaan. Mikä on muuttunut nykykoulussa?

Kännyköiden käyttö koulupäivän aikana on tuonut paljon hyvää, mutta myös suuria ongelmia. Kaikille oppilaille älylaite ei sovi. Osalle siitä tulee oppimisen este, joka vie ajatukset muualle. Sen läsnäolo hallitsee koko oppituntia ja välituntia, vaikka kännykkä olisi oppitunnit repussa. Jos koulu olisi täysin kännykätön, oppilaan ei tarvitsisi miettiä, mitä postauksia tulevalla välitunnilla pitää lukea tai mitä pitää kommentoida. Vastauksia ei voisi hakea valmiina Googlesta, vaan pitäisi käyttää aivoja ja päättelykykyä. Oppitunneilla opeteltaisiin opetusta kuunnellen, muistiinpanoja tehden ja keskustelemalla – ei tehtäisi vain ryhmätöitä ja tehtäväkirjoja. Kiireen tuntu häviäisi.

Tasokurssit helpottaisivat oppilaiden eriyttämistä. Eriyttäminen ei olisi sitä, että tehdään lisätehtäviä tai tukitehtäviä samassa ryhmässä ja opettaja opettaa samaa asiaa luokassa kymmenellä eri tavalla. Tunneilla ei olisi levotonta, kun ei tarvitsisi odottaa vuoroaan, jotta osaisi edetä tehtävissä. Jos ryhmät olisivat homogeenisempia, voisi opettaja selittää asiat tavalla, jonka juuri tämän tasoiset oppilaat ymmärtävät, ja eteneminen voisi sujua yhdessä tehtäviä tekemällä ja tarkastamalla. Laajalla kurssilla opeteltaisiin vaikeampia asioita ja yleiskurssilla helpompia, mutta päämäärä olisi sama: tunnille tullaan oppimaan uusia asioita tai syvennetään jo opittua. Kaikille tunnin sisältö olisi oppimiskykyyn sopivaa ja sopivan haastavaa.

Opettajajohtoisuudella tarkoitan sitä, että opettajat opettaisivat, eivät koneet. Nykykoulussa usean opettajan tärkein tehtävä on valvoa, että oppilaat pysyvät oikeilla sivustoilla eivätkä pelaile pelejä tai ole sosiaalisessa mediassa. Tietokoneista on tullut monilla oppitunneilla opettajan korvike.

Jos mikään näistä keinoista ei auttaisi, voitaisiin myös harkita luokalle jättämistä. Silloin ainakin oppilas tajuaisi, että koulunkäyntiin pitää panostaa enemmän, jos aikoo saada päästötodistuksen täysi-ikään mennessä.

Pekka Bergman

opettaja, Vihti

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide