Kissakin on osa luontoa, eikä sen ulkoilua pidä kieltää - Mielipide | HS.fi

Kissakin on osa luontoa, eikä sen ulkoilua pidä kieltää

Sääliksi käy niitä kissoja, jotka ovat vankeina pienessä asunnossa eivätkä pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Tämä kissa ulkoili viime talvena valjaissa.

26.12.2021 2:00 | Päivitetty 26.12.2021 10:45

Huolestuneina olemme seuranneet viime aikoina esiin noussutta ilmiötä, jossa kissoja on vaadittu pitämään pelkästään sisällä tai suositeltu ulkoiluksi pitämistä pienessä häkissä. Kissojen hyvinvoinnin kannalta ei ole oikein pitää kissaa pitkäaikaisesti pienessä tilassa sisällä eikä ulkona. Kissan lajityypillistä käyttäytymistä on kulkeminen laajalla reviirillä saalistamassa. Verkotetut ikkunat, lasitetut parvekkeet tai pienet häkit eivät korvaa luonnossa liikkumista.

Nykyiset kotikissat ovat geneettisesti lähes identtisiä esi-isiensä afrikanvillikissojen kanssa. Kissat tulivat Suomeen arkeologisten tutkimusten mukaan jo ainakin tuhat vuotta sitten. Ruotsista ensimmäiset kissojen hautalöydöt on tehty jo 100-luvulla. Miksi pitäisi kieltää se, että kissakin on osa luontoa?

Monet hyvin huolehditut kissat ulkoilevat maalla. Vain osa ulkoilevista kissoista on heitteille jätettyjä. Parhaimmillaan pihapiirissä ja yhdessä metsälenkillä omistajan kanssa ulkoileva kissa elää oikeaa kissanelämää! Miksi kissoilta pitäisi kieltää oikeudet lajityypilliseen elämään?

Naapureiden kissan loukuttaminen on kiusantekoa. Vastaavasti eläinsuojeluilmoitusten tehtailu vapaana ulkoilevista kissoista on viranomaisten resurssien väärinkäyttöä. Tilanteissa, joissa virkaeläinlääkärit joutuvat tekemään turhia eläinsuojelutarkastuksia, jokin todella avun tarpeessa oleva eläin saattaa jäädä ilman apua.

Vaatimusta kissojen sulkemiseksi sisätiloihin on perusteltu esimerkiksi sillä, että kissat pyydystävät lintuja. Kissa syö muun muassa rottia, jotka syövät lintujen munia. Uusimpien tietojen mukaan kissat myös poistavat jopa minkit reviiriltään. Näin kissojen aiheuttamaa haittaa luonnolle kompensoituu ja kissasta voi olla hyötyä monimuotoisuudelle. Kissa voi toimia hyvin hoidettuna ja huolehdittuna pihapiirin luonnonmukaisena jyrsijätorjujana, jolloin ei tarvita myrkkyjä tai loukkuja.

Sellaisilla sisäkissoilla, joilla ei ole riittävästi sopivia virikkeitä, on usein terveysongelmia. Sääliksi käy niitä kissoja, jotka ovat vankeina pienessä asunnossa eivätkä pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. On tavallista, että nämä yksilöt tylsistyvät ja sairastuvat stressiin. Ulkoilemaan pääsevä kissa saa myös saalistettua itselleen sopivinta ravintoa, kuten hiirtä.

Osa kissanomistajista on hyvin epäluuloisia eläinsuojelua kohtaan siksi, että heitä tuomitaan ja vakoillaan sosiaalisessa mediassa. Vihamielinen paasaus kissojen aiheuttamista tuhoista lietsoo myös kissavihaajia vihatekoihin. Syy laitetaan omistajan niskoille, ja pahantekijä pääsee pälkähästä.

On selvää, että kissojen ulkoilu ei ole mahdollista kaikkialla. Mutta siellä missä ja milloin se on kissan edun mukaista ja riittävän turvallista, se tulee järjestää.

Heta Rousi

filosofian tohtori, sihteeri

Hannele Luukkainen

valtiotieteiden lisensiaatti, puheenjohtaja

Kissojen oikeudet ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide