Harva välttää kohtaamisen koronaviruksen kanssa – kohdataan se valmistautuneina, uskaltaen elää - Mielipide | HS.fi

Harva välttää kohtaamisen koronaviruksen kanssa – kohdataan se valmistautuneina, uskaltaen elää

Voimme tunnistaa kolme tekijää, joihin voimme toimillamme vaikuttaa elämälle kestävällä tavalla.

22.12.2021 13:15

Koronatautiin kuolleiden tutkiminen tarjoaa eräänlaisen kokonaiskuvan vaikeasta covid-taudista. Tutkimukset voivat auttaa meitä huomioimaan keskeiset tekijät pandemiassa ja toisaalta mitoittamaan torjuntatoimia oikeasuhtaisiksi. Tärkeintä olisi toimilla pyrkiä vaalimaan elämää, ei torjumaan sitä.

Pandemia-aikana on tehty ruumiinavauksia, joiden mahdollistamisesta kiitos kuuluu näihin luvan antaneille omaisille. Koronaviruksen vuoksi tehdyt avaukset kertovat viruskuorman painottuvan hengitysteihin, ja vaikeaan koronavirustautiin kuolleilla erityisesti alahengitysteihin: keuhkoputkiin ja keuhkoihin. Tutkituista vain pieni osa on ollut rokotettuja. Useilla on edeltävästi ollut hengitystä vaikeuttavia tekijöitä.

Yksinkertaisin selitys virusjakauman havainnolle on, että virus on päässyt alahengitysteihin jo tartuntavaiheessa suurena annoksena. Vaikealle koronavirustaudille altistavia perussairauksia yhdistää niihin liittyvä hengitysvaikeus. Hengitysvaikeuksien yhteydessä tulee useammin hengitettyä suun kautta. Samoin käy puhuessa ja laulaessa. Näin ilmassa olevat hiukkaset päätyvät varmimmin juuri keuhkoihin. Meillä on tutkimustietoa useista viruksista, joilla suuri virusannos tartuntavaiheessa johtaa vaikeampaan taudinkuvaan.

Vaikea koronavirustauti näyttää syntyvän keskeisesti seuraavista tekijöistä: korkeasta virusmäärästä alahengitysteissä tartuntavaiheessa sekä virusmäärän torjuntaan vaillinaisesti kykenevästä immuunipuolustuksesta. Pitkällä aikavälillä harva pystyy välttämään kohtaamista viruksen kanssa. Voimme kuitenkin tunnistaa kolme tekijää, joihin voimme toimillamme vaikuttaa elämälle kestävällä tavalla.

Rokotus on tutkitusti paras keino vaikuttaa immuunijärjestelmän valmiuteen kohdata koronavirus. Emme pysty ennustamaan immuunijärjestelmän toimintaa yksilötasolla, mutta väestötasolla hyöty vaikean taudin torjumisessa on kiistaton. Suurin osa koronavirustautiin kuolleista on ollut rokottamattomia.

Nelli Hankonen ja Ali Harlin muistuttivat (HS Mielipide 16.12.) ansiokkaasti FFP-luokiteltujen maskien tutkitusta tehosta ja maskin käyttöiän pidentämisen mahdollisuuksista. Maskit suodattavat ilmassa olevia viruspartikkeleita tehokkaasti ja ne toimivat kahteen suuntaan: tartunnan saanut levittää virusta ympäristöön vähemmän ja maskin kautta virukselle altistuvat saavat hengitysteihinsä selvästi pienemmän virusmäärän.

Huonosti tuuletettujen tilojen välttäminen pienentää virusaltistusta entisestään. Virusten määrää ilmassa on myös teknisin ratkaisuin mahdollista vähentää. Keinoja voisivat olla ilmanvaihtoon ja ilmanpuhdistimiin investoiminen, sekä FFP2-maskien tarjoaminen. Olisi myös veronmaksajien intressissä edistää näiden keinojen laajamittaista käyttöä.

Elämä on lyhyt. Sitä on elettävä, ja siihen auttamatta liittyy riskejä. Emme voi poistaa niistä kaikkia, mutta meidän ei myöskään tarvitse heittäytyä riskien armoille.

Kohdataan koronavirus valmistautuneina ja kokonaisvaltaisesti. Uskaltaen elää.

Jonas Kantonen

patologian erikoislääkäri

obduktion vastuupatologi, Hus Diagnostiikkakeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide