Kaupunkiympäristön muutos huonompaan suuntaan on jäänyt häkellyttävän vähälle huomiolle - Mielipide | HS.fi

Kaupunkiympäristön muutos huonompaan suuntaan on jäänyt häkellyttävän vähälle huomiolle

Tiivis täydennysrakentaminen ja niin sanotut kaupunkibulevardit ovat esimerkkejä epäonnistuneista suunnitelmista.

Helsingin Kalasatamaan on rakennettu tornitaloja.

25.12.2021 2:00 | Päivitetty 25.12.2021 12:44

Kaupunkiekologian parempi huomioiminen tarkoittaa suurta muutosta nykyiseen kaupunkisuunnitteluun. Kaupunkeja viherryttämällä luodaan hyviä elinympäristöjä, joilla on tärkeä merkitys asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämä koskee erityisesti Helsingin kaupunkisuunnittelua.

Helsingissä kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus palvelevat nykyään ensisijaisesti rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien intressejä. Taloja rakennetaan jopa viheralueille, vaikka päinvastoin puistoja ja metsiä tulisi suojella ja lisätä. Tämä on tilanne ilmastohätätilan julistuksesta huolimatta.

Kaupunkiympäristömme nopea ja dramaattinen muutos huonompaan suuntaan on jäänyt häkellyttävän vähälle huomiolle.

Aikaisemmin pääkaupunkiseudullakin rakennettiin suhteellisen harvaa ja matalaa, nyt korkeaa ja ahdasta. Tiivis kaupunkirakentaminen toki vähentää liikennettä, mutta ilmastopäästöihin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Korkea ja tiivis rakentaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Korkea rakennus esimerkiksi aiheuttaa moninkertaisen hiilijalanjäljen kerrosalaltaan samankokoiseen matalaan rakennukseen verrattuna. Energiankulutus on sitä suurempi, mitä korkeampi talo on: hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat, ja sähköä kuluu enemmän.

Tiivis rakentaminen johtaa lämpösaarekeilmiöön, mikä lisää päästöjä. Tiiviiseen rakentamiseen liittyvä ahtaus ja lähiluonnon vähäisyys tai puute ahdistavat ja myötävaikuttavat epäilemättä myös pandemioiden leviämiseen. Tiivis rakentaminen heikentää kaikkien asukkaiden hyvinvointia, ja eniten kärsivät nuoret. Tiivis täydennysrakentaminen ja niin sanotut kaupunkibulevardit ovat esimerkkejä epäonnistuneista suunnitelmista, joita pääkaupunkiseudulla toteutetaan kansalaisvastustuksesta huolimatta. Tehorakentamisen seurauksia asukkaiden ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta ei ole huomioitu tai ymmärretty.

Kaupunkiekologia osoittaa, että puut viilentävät kaupunkimaisia alueita merkittävästi haihduttamalla vettä. Kesäisin puiden lehdet heijastavat auringon säteilyä takaisin yläilmoihin. Puut myös varjostavat ja sitovat pienhiukkasia ja hiilidioksidia eli parantavat ilmanlaatua. Kaupunkipuut ja puistot ovat sitä vihreätä infrastruktuuria, mikä pitää nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Asuinympäristön väljyys ja lähiluonnon vaaliminen parantavat asukkaiden elämänlaatua. Kun yhä useampi tekee myös etätöitä, omassa naapurustossa viihtymisen merkitys korostuu.

Tiivis rakentaminen pilaa asumisympäristöä. Tehorakentamisen ahneus vahingoittaa koko metropolin identiteettiä ja meidän kaikkien hyvinvointia. Helsingin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin ehkäistä luontokatoa sekä ylläpitää ja lisätä kaupungin hiilinieluja uhanalaisissa luontokohteissa. Yhtäkään Helsingin puuta, puistoa ja viheraluetta ei tulisi menettää lisärakentamisen tai täydennysrakentamisen takia.

Jorma Paavonen

emeritusprofessori

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide