Humanistit ja duunarit jäävät mopen osille - Mielipide | HS.fi

Humanistit ja duunarit jäävät mopen osille

23.12.2021 2:00

Kaleva kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoitusta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ensi vuonna tulevista lisäaloituspaikoista.

”Valtakunnallisesti lisäpaikat painottuvat terveys- ja hyvinvointialoihin sekä tekniikkaan, erityisesti tietojenkäsittelyyn ja tietoliikennetekniikkaan. Terveydenhuollon työvoimapula on maassa päivänselvä, samoin it-osaajapula.”

”Koulutuksen on elettävä ajassa – ja ennen kaikkea ennakoitava tulevaa. Siksi aloituspaikkojen jakoja pitääkin aika ajoin tarkastella.”

”Väistämättä ratkaisuissa näkyvät myös yleiset arvostukset. Huomiota tuoreimmissa päätöksessä herättää se, että muuten hövelissä aloituspaikkojen jaossa mopen osille näyttävät jäävän humanistiset alat. Nopeaa hyötyä ja kasvua korostavassa ajassa niiden rooli näyttää heikkenevän. Samaan aikaan kielten, kulttuurien, historian tai maailmanlaajuisten ilmiöiden ymmärtämisen merkitys tuskin vähenee.”

”Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) kutsui tiistaina koulutusta supervoimaksi – aiheestakin. Julkisessa keskustelussa koulutuksen merkityksestä puhuminen vain viittaa usein lähinnä korkeakoulutukseen.”

”Sillä onkin avainrooli, mutta Suomi ei myöskään tule toimeen ilman käytännön ammattilaisia: lvi-asentajia, rakentajia, metsäkoneenkuljettajia, perus- ja lähihoitajia, autonkuljettajia, ravintola-alan tai siivoustyön ammattilaisia.”

”Näiden koulutusalojen arvostuksen pitäisi paljon vahvemmin näkyä päättäjien puheissa. Yleisessä ajattelussakin ne liian usein leimautuvat jonkinlaisiksi kakkosvaihtoehdoiksi, joiden valintaa nuori joutuu selittelemään. Arvostusvajetta pönkittää myös se koulutuspoliittinen tavoite, että korkeakoulutettavien määrän halutaan meillä vuoteen 2030 mennessä nousevan 50 prosenttiin nuorista aikuisista.”

Karjalainen muistuttaa, että aloituspaikkojen lisäys ei tuo nopeaa helpotusta korkeasti koulutettujen osaajien työvoimapulaan.

”Suuri kysymys on, kuinka turvataan pitkäjänteisesti koulutuksen rahoitus tulevina vuosina. Aloituspaikkojen lisäykseen on nyt varaa, koska käytössä on EU:n elpymisväliheen rahoitusta. Mistä rahat otetaan sitten myöhemmin, kun valtion taloudenpidon kehyksiin ei ole lupa kajota? Jos koulutukseen ei saada lisää rahaa budjettiin, tietää se leikkauksia jonnekin muualle.”

”Pahimmillaan voi käydä, että koulutusrahoista tulee poliittista suhdannepeliä. Jos rahapula yltyy, joudutaan tinkimään koulutuksen laadusta. Silloin siinä pelissä ei ole voittajia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide