Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula romuttaa päiväkotien kielikylpytoiminnan - Mielipide | HS.fi

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula romuttaa päiväkotien kielikylpytoiminnan

Kielikylpyopetuksen siirtäminen ruotsinkielisen kasvatuksen toimialan piiriin helpottaisi ruotsinkielisen henkilöstön kierrättämisessä ja sijaisjärjestelyissä.

28.12.2021 2:00

Esikoisemme aloitti syyskuussa suurin odotuksin helsinkiläisen päiväkodin ruotsinkielisessä kielikylpyryhmässä. Me vanhemmat olimme suunnitelleet kielikylpypäiväkotiin hakeutumista jo lapsen syntymästä asti ja ilahduimmekin suuresti, kun alueemme päiväkodissa aloitti uusi kielikylpylinja. Muutimme jopa lähemmäksi kyseistä päiväkotia lapsen aloitettua siellä suomenkielisessä ryhmässä pienten puolella.

Heti aluksi kuitenkin selvisi, ettei ryhmään löytynyt kuin yksi ruotsinkielinen aikuinen. Tämän selvittyä olimmekin hieman huolissamme kieliopetuksen onnistumisesta, mutta samalla tyytyväisiä, kun ryhmän suomenkielinen hoitaja oli entuudestaan tuttu pienten ryhmästä. Syksyn mittaan kuitenkin henkilöstön runsaat poissaolot ja vaihtuvat ruotsia osaamattomat sijaiset alkoivat vaivata yhä enemmän. Muilta vanhemmilta kuulimme myös huolestuttavista tilanteista, yksin jätetyistä lapsista ja huomaamatta jääneistä tapaturmista. Omakin lapsemme oireili voimakkaasti alkusyksystä ja hänellä oli paljon sosiaalisia haasteita, jotka olisivat vaatineet aktiivisempaa ohjausta päiväkotiaikuisilta.

Joulun alla tilanne ajautui kriittiseksi, kun sekä hoitaja että opettaja lopettivat juuri kun ryhmä alkoi lopulta hitsautua yhteen. Kaiken lisäksi kuulimme henkilökunnalta, että kumpaankin tehtävään auki olleisiin rekrytointeihin ei ole tullut yhtään hakemusta. Ainakaan toistaiseksi ei päiväkodinjohtaja eikä varhaiskasvatuksen aluepäällikkö ole kyenneet ratkaisemaan tätä kestämätöntä tilannetta.

Tämän yksittäistapauksen taustalla onkin rakenteellisia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi kaupungin tulisi ryhtyä ripeisiin toimenpiteisiin. Kielikylpyopetuksen siirtäminen ruotsinkielisen kasvatuksen toimialan piiriin helpottaisi ruotsinkielisen henkilöstön kierrättämisessä ja sijaisjärjestelyissä. Ongelman voisi toki ratkaista myös vain hallinnolliset kielirajat ylittävällä yhteistyöllä, jos kaupunki kykenisi tällaiseen siilojen purkamiseen. Pidemmällä aikavälillä ongelmaan on myös puututtava ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspaikkoja lisäämällä sekä palkkoja korottamalla. Nämä toimet lisäisivät sekä työvoiman tarjontaa että työn houkuttelevuutta.

On myös ilmeistä, etteivät tavanomaiset rekrytointikäytännöt ja -kanavat riitä henkilöstön löytämiseen. Kaupungin tulisikin hakea ruotsinkielistä henkilöstöä aktiivisesti sieltä, mistä sitä on saatavilla. Ruotsiin suunnattu rekrytointikampanja kaupungin työtehtäviin sisältäen tulijoille tarjottavan relokaatiotuen sekä kaupungin työsuhdeasunnon toisi varmasti helpotusta tilanteeseen tehokkaasti keskipitkällä aikavälillä.

Kaksikielisen kaupungin asukas

Julkaisemme kirjoituksen

poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide