Teollinen eläintuotanto on tiensä päässä - Mielipide | HS.fi

Teollinen eläintuotanto on tiensä päässä

Elävien olentojen kärsimys ei koskaan sisälly eettiseen ruokavalioon.

Luonnonvarakeskuksen mukaan punaisen lihan kulutus on laskenut jo useana vuonna peräkkäin, siipikarjanlihan kulutus on sen sijaan noussut.

26.12.2021 13:15

Lapsuudessani 1960-luvulla lypsylehmä tuotti maitoa 4 000 kiloa vuodessa, nykyään 10 000. Tehotuotantolehmä voi elinaikanaan viidessä vuodessa tuottaa jopa 100 000 kiloa maitoa. Sianlihaa syötiin 60 vuotta sitten 13 kiloa henkilöä kohden vuodessa, nykyään 30. Suurkanaloita ei lapsuudessani ollut, broilerinlihaa ei tunnettu. Nykyään broilerihallissa voi olla 30 000 kanaa, jotka elävät viisi viikkoa ennen kuolemaansa. Linnunpojat tuodaan Suomen broileritiloille ulkomailta.

Lehmänmaidon, sianlihan, kananmunien ja kananlihan tuotannossa näkyy yksi yhteinen tekijä: emoilta riistetään poikaset. Lehmä-äiti laitetaan toistuvasti raskaaksi keinosiemennyksellä ja synnytyksen jälkeen lapsi otetaan häneltä aina pois. Sikaäiti elää samassa asennossa tiineytys- ja porsitushäkissä, eikä hän saa tehdä pesää, kuten luonnossa. Lapset otetaan häneltäkin pois. Miljoonat kanaäidit eivät koskaan saa kokea hautomisen jälkeistä lapsostensa kuoriutumisihmettä.

Teollinen eläintuotanto käyttää eläimiä kuten mitä tahansa muunneltavaa massaa. Tuotteet markkinoidaan kuitenkin koti-, lähi-, luomu- ja muilla pienimuotoisuutta ja eläinyksilöitä korostavilla etuliitteillä. Ruokateollisuus luo ruokatrendejä, jotta tutuista raaka-aineista ei tarvitse luopua. Kun lehmänmaidon menekki putosi, maito muuttui proteiinijugurtiksi, -rahkaksi ja -viiliksi. Juustoihin, leivonnaisiin ja suklaisiin upotettua lehmänmaitoa kansa on saatu ”juomaan” sairastuttavia määriä.

Ilmastonmuutos, merten ravinnekuormat, luontokato ja ennen kaikkea miljoonien eläinten kärsimykset pakottavat rajuun suunnanmuutokseen. Lisäksi tuotantotiloilta ihmisiin leviävät bakteeri- ja virustaudit ovat globaali riski, jota on vähennettävä. Oma lukunsa ovat kovien eläinrasvojen aiheuttamat kansantaudit ja ennenaikaiset kuolemat.

Kasviproteiinit, kasvimaidot, soluviljelyruoka ja muut ratkaisut tarvitsevat laajaa rahallista ja poliittista linjausta. Ruuantuotannon täytyy päästä irti eläinten riistosta. Elävien olentojen kärsimys ei koskaan sisälly eettiseen ruokavalioon.

Kaisa Väisänen

filosofian kandidaatti, Iisalmi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide