Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö - Mielipide | HS.fi

Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö

Oikea vastavirtauuni on lahjomattomien fysiikan lakien vuoksi edelleen tehokkain, yksinkertainen ja pitkävaikutteinen tapa lämmittää esimerkiksi loma-asuntoja.

24.12.2021 2:00

Helsingin Sanomat näyttää edelleen sitkeästi käyttävän varaavan takan koko lailla outoa käsitettä (22.12.).

Lähtökohtaisesti takka, nykyään joskus varaavaksikin väitetty, on valitettavasti jokseenkin pelkkä ilmanvaihto- ja tunnelmavalaistuslaite. Se siis syö reippaasti enemmän kuin tienaa, vanhaa sanontaa lainatakseni.

Niin kutsuttu vastavirtauuni oli aikoinaan aivan mullistava keksintö uunilämmityksen alalla. Sen kehittivät jo 1700-luvulla ruotsalainen arkkitehti Carl Johan Cronstedt ja suomenruotsalainen insinöörikenraali Fabian Wrede yhteistyönään, upouudeksi ratkaisuksi kylmien ja vetoisten armeijan kasarmien lämmityksen merkittävään tehostamiseen.

Vastavirtauunin nerokas toimintaperiaate on johtaa uunin tulipesässä syntyvät hyvin kuumat palokaasut ensin – uuniin jo muurattaessa tehtyjä niin sanottuja poskikanavia pitkin – takaisin alas tulipesään ja vasta sitten varsinaista savukanavaa pitkin ylös savupiippuun ja sitä tietä lopulta ulos. Jos lämmitettävän huonetilan sisäkorkeus oli riittävä, voitiin savukaasut johtaa kahteenkin kertaan ylhäältä alas ja vasta sen jälkeen, aika ison osan lämmöstään jo luovuttaneina, takaisin kylmään ulkoilmaan.

Viimeksi mainitut, pönttöuuneiksi ulkonäkönsä vuoksi kutsutut uunit, olivat maamme useimmissa julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, paikallissairaaloissa ja kunnantaloissa, vielä 1950-luvulla hyvin yleisiä. Vasta vesikiertoinen patterikeskuslämmitys tai suora sähkölämmitys lopulta syrjäytti ne helppokäyttöisyytensä ansiosta.

Takkoja teollisesti valmistavat yritykset keksivät muutamia vuosikymmeniä sitten varaavan takan nokkelan peitenimen sellaisille takkatuotteilleen, joihin oli sisällytetty hieman yllä kuvatun savukaasujen kierrätyksen periaatteita. Ne ovat parhaimmillaankin lämmitysteholtaan aika kaukana oikeista vastavirtauuneista.

Jotkut vastavirtauunien kotimaiset valmistajat ovat nykyisin suurentaneet uuniensa suuluukkuja ja varustaneet ne tulenkestävillä laseilla, millä on saatu aikaan eräänlaisia takan ja vastavirtauunin viihtyisiä risteytyksiä. Oikea vastavirtauuni onkin lahjomattomien fysiikan lakien vuoksi edelleen tehokkain, yksinkertainen ja pitkävaikutteinen tapa lämmittää esimerkiksi loma-asuntoja polttamalla kuivia koivuhalkoja. Halkoja ei kuitenkaan ole viisasta varastoida vuosikausia halkoliitereissä, sillä niistä karkaa vähitellen isohko osa niin sanotuista palavista hiilivedyistä, mikä huonontaa hieman niiden palotehoa.

Polttopuuksi tarkoitettu koivu kannattaisi kaataa jo alkukesästä, heti sen ehdittyä täyteen lehteen, mutta jättää se täysin karsimattomaksi eli rasiin. Näin lehdet ehtivät imeä koivun polttokuivaksi loppukesän mittaan. Tämä oli jo kaskiviljelyn aikaan havaittu ja edelleenkin hyvin toimiva kansanviisaus.

Heikki Kukkonen

dosentti, arkkitehti SAFA

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide