Koululainsäädäntö syrjii kirkkoon kuuluvia lapsia ja nuoria - Mielipide | HS.fi

Koululainsäädäntö syrjii kirkkoon kuuluvia lapsia ja nuoria

Nykymalli rajaa mielivaltaisesti kirkon jäsenten koulutukseen ja sivistykseen liittyviä vapauksia.

Elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetuksesta säädetään perusopetuslaissa ja lukiolaissa.

1.1. 15:00

Perusopetus- ja lukiolakien mukaan evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluva lapsi tai nuori ei voi opiskella koulussa elämänkatsomustietoa (ET). Uskontokuntiin kuulumaton voi sen sijaan valita vapaasti uskonnon tai ET:n. Laki ei siis ole tasa-arvoinen vaan syrjii kirkkoon kuuluvia uskontokunnan jäsenyyden perusteella.

Lapsiasiavaltuutettu onkin kertomuksessaan eduskunnalle (2018) todennut, että nykymalli on yhdenvertaisuutta loukkaava ja lapsen oikeuksien sopimuksen vastainen. Yhdenvertaisuuden lisäksi laki loukkaa uskonnonvapautta: koulusivistykseen liittyvien valintojen ei pitäisi pakottaa ketään eroamaan uskontokunnasta. Silti nykymallissa ET:n valitseminen edellyttää, että vanhemmat erottavat lapsen tai nuoren kirkosta. Tämä sotii kristinuskon omaakin arvopohjaa vastaan: miksi kirkon jäsenyys ja seurakuntayhteys pitäisi evätä ET:n valitsevilta lapsilta ja nuorilta?

Nykymalli loukkaa uskonnonvapautta myös siksi, että uskontokunnan jäsenyyden pitäisi olla yksityisasia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen mukaan uskonnonvapauteen kuuluu se, ettei julkinen valta saa pakottaa ketään ilmaisemaan vakaumustaan tai sen puutetta, tai edes pakottaa käyttäytymään tavalla, josta vakaumus voitaisiin päätellä. Nykyisin koulun on kuitenkin selvitettävä oppilaan uskontokunta, jotta kirkon jäsenet eivät valitsisi elämänkatsomustietoa laittomasti. Lain vuoksi voi myös helposti päätellä, että ET:n tunneilla käyvä nuori ei kuulu kirkkoon.

Lisäksi nykymalli rajaa mielivaltaisesti kirkon jäsenten koulutukseen ja sivistykseen liittyviä vapauksia. On vaikeaa perustella, miksi kirkkoon kuuluva lukiolainen ei saisi valita elämänkatsomustietoa, jos sen oppisisällöt kiinnostavat häntä.

Perustelematon vapauden rajaaminen johtaa myös käytännön ongelmiin.

Monissa perheissä toinen vanhemmista on kristitty, toinen uskonnoton. Yksi mielekäs tapa huomioida kummankin vanhemman katsomus lapsen kasvatuksessa olisi se, että lapsi osallistuisi kirkon uskontokasvatukseen ja rituaaleihin mutta opiskelisi koulussa elämänkatsomustietoa. Laki kuitenkin estää tämän.

Parhaillaan avoinna oleva kansalaisaloite korjaisi tilanteen avaamalla ET-opetuksen kaikille.

Lauri Ojalehto

elämänkatsomustiedon opettaja

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide