Muistisairaat toivovat eniten henkistä tukea - Mielipide | HS.fi

Muistisairaat toivovat eniten henkistä tukea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa unohtua sote-uudistuksessa.

4.1. 2:00

Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet sairastaa lievää muistisairautta ja loput keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Joukkoon liittyy lähes 15 000 uutta sairastunutta vuosittain. Joukossa on myös työikäisiä. Taudin edetessä muistisairas ihminen ja hänen läheisensä kohtaavat monenlaisia tunteita ja arjen haasteita.

Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oma valtakunnallinen kattojärjestö. Siihen kuuluu 14 500 jäsentä. Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla teetettiin kysely muistisairaille ja heidän läheisilleen tämän vuoden kesällä ja alkusyksystä. Lähes sadan vastaajan mukaan sekä muistisairaat että heidän läheisensä toivovat eniten henkistä tukea, kuten keskusteluapua tai vertaistukea.

”Kiitos Muistiluotsin muistineuvojalle, joka johdatti minut saamaan apua.”

Sosiaalisten kontaktien merkitys nousi kyselyssä, ja apua toivottiin myös ”paperisodankäyntiin”. Omaiset ja läheiset kokivat huolta omasta terveydentilastaan ja toivoivat ratkaisuja siihen, kuinka he voivat pitää huolta omasta terveydestään, kun muistisairasta omaista ei voi jättää yksin. On merkittävää, että osa lievää muistisairautta sairastavista toimii myös itse esimerkiksi vapaaehtoisena muistiaktiivina. Moni omaisistakin olisi valmis kertaluonteiseen vapaaehtoistoimintaan muistisairaan apuna tai tukena.

”Silloinkin, kun omat asiat tuntuvat kaatuvan päälle, huomaa, ettei ole yksin taistelemassa ja voi pyytää apua tutulta, joka tietää miltä tuntuu.”

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ajatellaan usein sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväksi. Tuossa ajatuksessa on periaatteellinen vinouma: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehdään arjessa kodeissa ja työpaikoilla, ei vastaanotolla. Hyvinvointialueiden rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee olemaan tärkeä, mutta tiiviiseen yhteistyöhön tarvitaan kuntia, järjestöjä, työpaikkoja ja muita yhteisöjä. Osallisuuden, yhteisöllisyyden, yhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurihyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi hyvinvointialueiden ja kuntien palvelujen rinnalle tarvitaan aktiivista toimintaa niin järjestöissä kuin työpaikoillakin.

Voisiko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä miettiä uudella tavalla, koska resursseja löytyy joskus yllättävistäkin paikoista? Olemmeko esimerkiksi ajatelleet työpaikkoja terveyden edistämisen areenoina? Olemme kuitenkin vuosittain suuren osan ajasta työssä tai työpaikalla. Niin kuin muistisairaiden kyselykin osoitti, muistisairaiden ryhmä on hyvin heterogeeninen, mutta siinäkin on potentiaalia myös muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ihan vertaistukena.

Tuula Oksanen

työterveyden professori, Itä-Suomen yliopisto

Minna Rosendahl

aluejohtaja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide