Nuoret kaipaavat terapiaa ja rakenteiden muuttamista, eivät vähättelyä - Mielipide | HS.fi

Nuoret kaipaavat terapiaa ja rakenteiden muuttamista, eivät vähättelyä

Nuoret uupuvat tässä ajassa, ja siihen pitää reagoida nyt. On turha vertailla tilannetta 30 vuoden takaiseen.

29.12.2021 2:00

Opiskelijoiden mielenterveyden heikkenemisestä kertovat tilastot (KOTT 2021) ovat karua luettavaa: korkeakouluopiskelijoista joka kolmannella on ahdistus- sekä masennusoireita ja lähes joka kolmas ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään yhteisöön. Nuoret oireilevat psyykkisesti muuta väestöä enemmän.

Tutkimuksen mukaan nuorten pahoinvointi on lisääntynyt koronaviruspandemian myötä eikä ihme. Opiskelijoiden yhteisöllisyys on kohdannut uusia haasteita pahimmillaan jo kaksi vuotta kestäneen etäopetuksen takia. Opiskelijat eivät tosiaan ole toivoneet pelkästään bileitä vaan tavallisia arkipäiväisiä kohtaamisia oppilaitoksissa. Nuoret ja opiskelijat ovat myös joutuneet jättäytymään monista tärkeistä harrastuksistaan sairastumisen tai läheisten tartuttamisen pelossa, minkä seuraukset näkyvät mahdollisesti myös heikentyneessä mielenterveydentilassa.

Vaikka koronavirus onkin lisännyt opiskelijoiden mielenterveysongelmia, ei syytä voi kokonaan sysätä pandemian harteille. Nuorten mieltenterveyden tilanne on heikentynyt jo aikaisemmin.

Opiskelijoille on syntynyt valtavasti paineita. Lukiolaisten olisi hyvä jo ensimmäisenä vuonna alkaa tehdä päätöksiä tulevaisuudestaan ja toivottavasta urapolusta. Tämän lisäksi ylioppilaskirjoituksille on annettu aivan liian suuri painoarvo. Opiskelijoiden uupumisen ja psyykkisen oireilun taustalla näkyvät myös koulutusleikkaukset. Opiskelijoiden tehokasta siirtymistä työelämään pyritään nopeuttamaan monin tavoin, eikä itsensä etsimiselle tai sivistykselle jää enää yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Opintovuodet ovat tärkeää aikaa nuorten identiteetin kehitykselle, itsensä etsimiselle sekä pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden muodostumiselle.

Koronaviruksen lisäksi nuorten elämää värittävät muutkin huolet. Viimeisimmät tutkimukset nuorten ilmastotunteista kertovat nuorten ilmastoahdistuksen olevan suurta. Nuoret ovat huolissaan nykyisten ilmastotoimien riittävyydestä. Epävarmuus tulevaisuuden työtilanteesta ahdistaa. Myös tämän ajan jatkuva itsensä kehittämistä ja menestymistä ihaileva kulttuuri lisää nuorille paineita.

Mitä nuoret sitten kaipaisivat tai toivoisivat nykyiseen tilanteeseen? Ainakin terapiaa ja matalan kynnyksen palveluita. Niillä voitaisiin helpottaa mielenterveyden hätätilaa.

Terapian lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan pahoinvointia ja uupumista lisääviä yhteiskunnallisia rakenteita pitäisi muuttaa. Opiskelijat tarvitsevat yhteisöllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sekä suorittamiskulttuurin purkamista. Nuoret eivät ainakaan kaipaa pahoinvointinsa vähättelyä tai ”teillä pitäisi olla kaikki niin hyvin eikä teidän kuulu ahdistua” -lausahduksia. Nuoret uupuvat tässä ajassa, ja siihen pitää reagoida nyt. On turha vertailla tilannetta 30 vuoden takaiseen.

Vuodelta 2022 toivonkin nuoria ymmärtävää dialogia ja mielenterveystekoja, jotta koronaviruspandemian lisäksi voidaan ratkaista myös nuorten mielenterveyskriisiä.

Tiia Hartikainen

sosiologian opiskelija, Kuopio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide