Kotikissa ei lajina kuulu Suomen luontoon - Mielipide | HS.fi

Kotikissa ei lajina kuulu Suomen luontoon

Kissat kohtaavat ulkona ympäri vuoden paljon vaaroja, jotka puoltavat sitä tosiasiaa, ettei kissan ole turvallista kulkea valvomatta ulkona.

28.12.2021 2:00

Kissoja hylätään Suomessa vuosittain jopa 20 000, ja niistä vain puolet päätyy löytöeläintaloihin tai eläinsuojeluyhdistyksille. Loput kuolevat ennemmin tai myöhemmin. Mikäli hylätty kissa löytää riittävästi ravintoa ja talveksi lämpimän paikan, se muodostaa muiden hylättyjen kissojen kanssa suuria populaatioita, joissa voi olla kymmeniä tai satoja kissoja. Populaatiokissat ovat sisäsiittoisia ja sairaita.

Kissa on jalostettu afrikanvillikissasta, ja sen luontaiset käyttäytymistarpeet ovat edelleen samat kuin sen esi-isillä. Mutta kotikissan turkki ja fysiikka eivät kestä pohjoisen elinolosuhteita, eikä kotikissa lajina kuulu muutoinkaan Suomen luontoon (HS Mielipide 26.12.).

Talvella ulkoa pelastetuissa kissoissa on järjestään erilaisia pakkasen aiheuttamia vammoja muiden vammojen ja sairauksien lisäksi. Irti paleltuneet korvat, häntä ja varpaat ovat yleinen eläinlääkärin kirjaus, kun kissa viedään löytämisen jälkeen eläinlääkäriin.

Kissat kohtaavat ympäri vuoden pakkasen lisäksi myös muita vaaroja: pahantahtoiset ihmiset, autot, muut petoeläimet, reviiriään suojelevat muut kissat, taudit, loukkoon jäämisen vaara ja moni muu vaara puoltavat sitä tosiasiaa, ettei kissan ole turvallista kulkea valvomatta ulkona.

Kissa kohtaa ulkona monia vaaroja, mutta voi aiheuttaa niitä myös itse. Vapaana kulkevat kissat tappavat Suomessa jopa 144 000 lintua kuukaudessa. Tähän lukuun tulevat päälle vielä muut eläimet, kuten pienet nisäkkäät. Jokainen kuolema on yksi liikaa, sillä kotikissa ei lajina kuulu maamme luontoon. Kissat levittävät myös tauteja, joista osa voi tarttua muiden eläinlajien lisäksi myös ihmiseen.

Jokainen ihmisen vastuulla oleva eläin tulee hoitaa siten, että hoitovastuulla olevan eläimen hyvinvoinnista huolehditaan ja samalla huolehditaan myös ympäristön turvallisuudesta.

Kissojen kohdalla suuri ongelma on myös hallitsematon lisääntyminen, joten on voimakkaasti suositeltavaa, että kaikki kotikissat steriloidaan tai kastroidaan mahdollisimman nuorina. Leikattu kissa voi lemmikkinä paremmin.

Kotikissan elämä on usein liian virikkeetöntä. Haastammekin jokaisen kissanomistajan varustamaan kotinsa kissan tarpeiden mukaan. Paljon kiipeily- ja raapimapaikkoja, erilaisia piilopaikkoja, pyydystämiseen perustuvia leikkejä, ravintoa myös leikin yhteydessä ja myös turvallista ulkoilua.

Kissan turvallinen ulkoilu tapahtuu katetussa kissatarhassa tai valjaissa samaan tapaan kuin vaikka koiran ulkoilu. Valjaissa ulkoilu on hyvä harjoitella kissan ehdoilla pikkuhiljaa. Ensin valjaisiin ja remmiin totutellaan sisällä, ja kun se tuntuu jo tutulta, niin sitten pikkuhiljaa siirrytään ulos. Parhaimmillaan kissan kanssa lenkkeily tapahtuu ihan samalla tavalla kuin koirien.

Taru Säteri

varapuheenjohtaja

Turun eläinsuojeluyhdistys

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide