Suomi on ”vikanailtansit-hallinnon” mestari, mutta se voikin olla yllättävä vahvuus - Mielipide | HS.fi

Suomi on ”vikana­iltan­sit-hallinnon” mestari, mutta se voikin olla yllättävä vahvuus

Suomella on tahtoa ennakoida, mutta päätökset tehdään aina viime tingassa. Entä jos se onkin Suomen menestyksen salaisuus?

2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 11:40

Työ- ja elinkeino­ministeriö julkaisi joulukuun alussa raportin, joka sai vähän julkisuutta – ainakin suhteessa siihen, että raportin tarkoitus oli ennakoida, millainen yhteiskunta Suomi voisi olla vuonna 2040.

Suomen aluekehityksen skenaariot 2040 -nimisessä raportissa joukko tutkijoita hahmottelee vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Suomen taloudelle. Megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen, vaikuttavat joka tapauksessa. Niiden takaa hahmottuvista skenaarioista kiinnostavimmat ovat globaalisti valikoitunut Suomi ja raaka-aineiden ja turismin Suomi.

Ensin mainitussa skenaariossa talouden globalisaatio jatkuu. Menestystekijöitä ovat uudet keksinnöt ja teknologia sekä tiivis yhteys kansainvälisiin markkinoihin. Ne, jotka menestyvät, kiinnittyvät entistä tiukemmin kansainvälisiin verkostoihin, joissa arvo synnytetään. Arvontuotannon kärki on kapea ja keskittyy huipputuotteisiin. Laajempi teollinen kapasiteetti rapautuu, ja Suomen jakolinjat syvenevät.

Jälkimmäisessä skenaariossa kansallinen itsekkyys Euroopassakin kasvaa. Jos globalisaatio ottaa takapakkia, Suomen talouden ytimeen siirtyvät esimerkiksi turismi, kaivosteollisuus, metsäraaka-aineet, datakeskukset ja tuulivoimalapuistot. Suomi olisi eräänlainen tytäryhtiöiden raaka-ainetalous.

Kaksi muuta skenaariota ovat välimalleja. Niistä toisessa Suomi jakautuu ”tilkkutäkiksi”, jossa yksittäiset yritykset, kaupunginosat tai yliopistot menestyvät mutta kokonaisuus jää hajanaiseksi. Viimeisessä skenaariossa eri kehityskulut on tasapainotettu, mutta hintana on talouden ”tasapaksuus” ja johtomaiden karkaaminen yhä kauemmas.

Kun skenaarioita lukee, tunnistaa tarpeen varautua. Koronaviruspandemian nähneenä mieleen hiipii kuitenkin epäilys: kykeneekö Suomi toimimaan ennalta?

Pandemian aikana hallituksella olisi ollut monta kertaa tilaisuus ennakoida pandemian seuraavia vaiheita. Kerta toisensa jälkeen käänteisiin on kuitenkin etsitty ratkaisuja viime tingassa, ajoin yöhön venyneissä ”hallituksen neuvotteluissa”.

Tämä näkyi epäonnisessa yrityksessä jäädyttää koronapassi osittain. Sekavan episodin juurisyy oli viime hetken neuvotteluissa: hallitus teki omikronrajoituksista joulun alla poliittisen kompromissin, jota olikin oikeudellisesti vaikeaa toteuttaa pikavauhtia.

Tämä on kuva koko Suomen ”hybridistrategiasta”. Päätökset on tehty myöhään sen sijaan, että olisi luotu skenaariot ja niihin sopiviksi työkaluiksi erillinen oma pandemialainsäädäntönsä. Sen sijasta on neuvoteltu ja paikkailtu vanhoja lakeja. Lähestymistavan oikea nimi olisikin monelle graduntekijälle tuttu ”vikanailtansit-strategia”.

SuomeSSA kuitenkin on tahtoa ennakointiin. Joulun alla eduskuntapuolueet sitoutuivat siihen, että Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) panostuksia kasvatetaan roimasti vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tämä voi olla työ- ja elinkeinoministeriön skenaarioiden valossa yksi syksyn isoimmista päätöksistä: ilman osaamista Suomi ei ainakaan pysy kansainvälisten verkostojen vauhdissa.

Ryhmä ei kuitenkaan linjannut keinoista. Kulloisenkin hallituksen pitää itse päättää, millä keinoilla se rahat jatkuvasti nouseviin tki-menoihin kaivaa. Ensireaktio on kauhu: osaaminenkin sidotaan yhä uusiin ”hallituksen neuvotteluihin”. Ei enää!

Mutta sitten tulee toinen ajatus: entä jos tämä kauheus onkin Suomen vahvuus? Pandemiassa mieto ennakointi yhdistettynä ”ketterään” aivoriiheen on kuitenkin tuottanut taudin torjuntaan suhteellisen hyvän lopputuloksen.

Ehkä kyky säästää valistunut päätös viime tinkaan voikin olla pienen maan etu, myös niissä kansainvälisissä verkostoissa. Voiko voittava resepti ollakin ”vastuullinen vikanailtansit-strategia”?

Kirjoittaja on talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide