Euro on saavuttanut paljon, mutta euroaluetta pitää yhä vahvistaa - Mielipide | HS.fi

Euro on saavuttanut paljon, mutta euroaluetta pitää yhä vahvistaa

Kaksikymmentä vuotta sitten käyttöön otettu euro on osoitus EU:n perustana olevasta yhtenäisyydestä.

30.12.2021 21:00

Ylihuomenna uudenvuodenpäivänä tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun noin 300 miljoonaa eurooppalaista sai käsiinsä uuden valuutan, euron. Niin Lissabonissa, Helsingissä kuin Ateenassakin kansalaiset pystyivät nostamaan euroseteleitä pankkiautomaateista, ostamaan ruokaa eurokolikoilla ja matkustamaan ulkomaille valuuttaa vaihtamatta.

Euron taustalla oli sisämarkkinoiden laajentuminen. Eurosta tuli yksi Euroopan yhdentymisen konkreettisimmista saavutuksista yhdessä henkilöiden vapaan liikkuvuuden, Erasmus-opiskelijavaihdon ja verkkovierailumaksujen poistamisen kanssa.

Euro on yhteisen eurooppalaisen identiteetin heijastuma, joka symboloi yhdentymistä Euroopan vakauden ja vaurauden takaajana.

Eurosta on tullut maailman toiseksi laajimmin käytetty valuutta. Se on yhä hyvin suosittu: noin 80 prosenttia kansalaisista pitää euroa hyvänä asiana EU:lle. Euroalue laajenee edelleen.

Kun euro oli ollut käytössä ensimmäiset kymmenen vuotta, jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä oivallettiin laajemmin, ettei euron rakennetta ollut alun perin suunniteltu vastaamaan maailmanlaajuisen finanssikriisin ja sitä seuranneen valtionvelkakriisin aiheuttamaan myllerrykseen. Sen seurauksena uudistettiin euroalueen ohjausjärjestelmää, perustettiin yhteinen tukimekanismi rahoitusvaikeuksissa oleville maille ja luotiin yhteinen valvontajärjestelmä eurooppalaisille pankeille. Ymmärrettiin, että ratkaisuna olisi koordinoinnin lisääminen ja yhdentymisen syventäminen.

Näiden varhaisten kriisien vuoksi euro on kypsynyt ja vahvistanut kansainvälistä asemaansa. Olemme myös saaneet arvokkaita kokemuksia, joita olemme voineet hyödyntää nykyisen pandemian aikana. Pandemian rajaton luonne paljasti, miten syvästi olemme toisistamme riippuvaisia ja kuinka vahva yhtenäisyytemme on.

Olemme saavuttaneet euron ensimmäisten 20 vuoden aikana paljon, mutta meidän on pysyttävä innovoinnin tahdissa ja edistettävä euron kansainvälistä asemaa. Euro on sovitettava digiaikaan. Tuemme ja edistämme Euroopan keskuspankin työtä digitaalisen euron kehittämiseksi.

Euroaluetta on vahvistettava edelleen. Vaikka olemme luoneet vahvan perustan Euroopan pankkijärjestelmälle, voimme vielä vahvistaa pankkiunionia sekä luoda uusia mahdollisuuksia talouden elpymiselle ja kasvulle.

Sama koskee pääomamarkkinoita. Meidän on vauhditettava yksityisten investointien ja talletusten virtaa sisämarkkinoilla, jotta voimme tarjota rahoitusta yrityksille, myös pk-yrityksille, ja luoda uusia työpaikkoja.

Investoinnit ovat jääneet liian pieniksi liian pitkään: meidän on investoitava voimakkaasti ja kestävästi ihmisiin, infrastruktuuriin ja instituutioihin. Next Generation EU -elpymisvälineellä on yhdessä vastuullisen finanssipolitiikan ja yksityisen sektorin kanssa tärkeä rooli uudistusten ja investointien toteuttamisessa. Tämä on paras tapa lisätä kasvupotentiaalia, parantaa elintasoa ja vastata ihmiskunnan kriittisiin haasteisiin.

Väestön ikääntyessä meidän on varmistettava julkisen talouden kestävyys. Yhteisiä budjettisääntöjä tarkasteltaessa pitää taata, että euroalueen finanssi- ja talouspolitiikka on tarkoituksenmukaista muuttuneessa ympäristössä ja pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Euro on ennennäkemätön kollektiivinen ponnistus ja osoitus Euroopan unionin perustana olevasta yhtenäisyydestä.

Kun maailma toipuu pandemiasta, meidän on yhdistettävä voimamme ja resurssimme, jotta voimme hyödyntää digitalisaation etuja ja torjua ilmastokriisiä.

Euro osoittaa, mitä voimme saavuttaa yhteistyöllä. Se voi symboloida sitä, että varmistamme vauraan, kestävän ja osallistavan tulevaisuuden seuraaville sukupolville.

Annika Saarikko ja Paschal Donohoe

Saarikko on Suomen valtiovarainministeri (kesk). Donohoe on euroryhmän puheenjohtaja. Tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset allekirjoittavat kaikki euroalueen valtiovarainministerit sekä EU-komissaarit Valdis Dombrovskis, Paolo Gentiloni ja Mairead McGuinness.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide