Me kaikki osallistumme metsien hakkuisiin - Mielipide | HS.fi

Me kaikki osallistumme metsien hakkuisiin

Monien tarvitsemiemme tuotteiden raaka-aine on puu. Mistä olemme valmiit luopumaan?

30.12.2021 2:00

Vilkas ja tarpeellinen keskustelu metsien hakkaamisesta ei useinkaan lähde siitä, miksi metsiä hakataan. Hakkaaminen on ikään kuin luonnonlaki – niitä vain hakataan.

Lähtökohtana on kuitenkin se, että monien tarvitsemiemme tuotteiden raaka-aine on puu. Osa tuotteista on meille välttämättömiä ja jopa sellaisia, että puu on vaikea tai mahdoton korvata muulla raaka-aineella. Mainonnalla meitä ohjaillaan kuluttamaan entistä enemmän. Lisäksi tulee vielä turha­maisuuteen perustuva kulutus ja puhdas kerskakulutus. Aina kun käytämme puupohjaisia tuotteita, osallistumme metsien hakkuisiin.

Ongelmakenttä on maailmanlaajuinen, vaikka keskustelua käydäänkin pääasiassa Suomen metsien hakkuista. Olemme tottuneet käyttämään wc-paperia. Meillä onnistuisi pesaisu vessakäyntien jälkeen. Vettä riittää. Entäpä veden puutteesta muutenkin kärsivissä maissa? Lisäksi on oikeutettua ajatella, että sadat miljoonat ihmiset käyttäisivät mielellään vessapaperia, jos sitä suinkin olisi tarjolla. Voi päätellä, että paperin käyttäminen lisääntyy elintason noustessa.

Tiedonvälityksen suhteen tilanne on helpompi. Matkapuhelin on käsillä ympäri maailman kohta kuudella miljardilla ihmisellä. Lehdet, kirjat ja paperille muuten kirjoitettavat ja tulostettavat asiat voidaan välittää sähköisesti.

Kulutustottumusten muutos verkkokaupan käyttöön lisää kartongin kulutusta. Tämä ja yhä lisääntyvä kulutus ovat suurimpia metsien hakkuiden lisääjiä. Tässä jos missä kannattaa miettiä kulutustapojaan. Mikäli itsellä on taipumus hankkia uutta, vaikka vanhallakin tulisi toimeen, on turha moittia metsien hakkaajia.

Hiilensidonnan kannalta puun käyttäminen säilyviin tuotteisiin on parempi kuin vaikkapa paperin teko. Näitä pidetään monissa kannan­otoissa vaihtoehtoina, vaikka ne eivät aina sellaisia ole. Puurakentaminen tuottaa jopa satoja vuosia kestäviä hiilivarastoja, mutta rakentamista, puustakin, tarvitaan vain, kun asuntoja puuttuu. Vaikka puutaloja tehtäisiin ympäri maailman, paperiakin tarvitaan. Kirjat, joissa hiili pysyy niin kauan kuin kirja on lukemisen välillä hyllyssä, voi jättää painamatta. Se on puuta säästävä vaihtoehto.

Entäpä sitten Suomen osuus metsien käyttäjänä tai suojelijana? Maapallon väestöstä on suomalaisia noin 0,7 promillea. Kulutuksemme tai sen tuntuvakaan vähentäminen ei ratkaise maailman metsäongelmia, mutta parhaamme pitää yrittää.

Silti rohkenen ehdottaa tervettä kansallista itsekkyyttä. Metsiemme hakkuilla ylläpidetään maassamme merkittävää työllisyyttä. Lisäksi hakkuut käynnistävät laajalti yhteiskuntaan säteilevän hyvinvointi­vaikutuksen. Metsiä käytettäköön parhaan mahdollisen ja yhdessä päätetyn kestävyyden puitteissa.

Voimme jättää metsämme vaikka kokonaan koskematta. Tämä aiheuttaa varmuudella sen, että vastaavat tuotteet tehdään muualla. On enemmän kuin todennäköistä, että metsien käsittely likimain missä tahansa muualla ei ole niin kestävää kuin se on maassamme jo nyt. Voi myös olla, että muualla maailmassa metsien käyttämisen rahavirrat eivät jakaudu niin tasaisesti yhteisöihin kuin nyt Suomessa.

Antti Koskimäki

pitäjänneuvos, Loppi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide