Onko nyt oikea aika Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle? - Mielipide | HS.fi

Onko nyt oikea aika Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle?

Poliitikkojemme tulisi nostaa kissa pöydälle ja keskustella hankkeesta avoimesti.

3.1. 2:00

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen kommentoi Ylelle 4. toukokuuta, että Venäjän valtion omistama Rosatom ei ole tavallinen yritys. Rosatom on ikään kuin valtiollinen elin: kuin Venäjän ydinvoima- ja ydinaseministeriö.

Ylen jutussa tuotiin esiin, että toisin kuin tavallisella yrityksellä, Rosatomilla ei valtionyhtiönä ole lakiin kirjattua tavoitetta tuottaa voittoa. Rosatom on strateginen yritys, joka voi toimia myös tappiollisesti edistääkseen omistajansa – Venäjän valtion – päämääriä. Tynkkysen mukaan Rosatomilla on Suomessa nyt poliittinen tehtävä: sitoa maamme lähemmäksi Venäjää.

Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima oy omistaa Pyhäjoen Hanhikiveen ydinvoimalan rakennuslupaa odottavasta Fennovoimasta 34 prosenttia. Eli jos lupa myönnetään ja hanke toteutuu, Rosatomin voidaan katsoa onnistuneen tehtävässään.

Mutta onko Suomelle tarkoituksenmukaista lähentyä Euroopan turvallisuustilannetta kiristävää Vladimir Putinin Venäjää? Maata, joka kyseenalaisti Suomen valtiollisen suvereniteetin ja varoitti suorin sanakääntein ulkoministeriönsä tiedottajan Maria Zaharovan välityksellä, että Suomen liittyminen Natoon ”johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia”.

Jos Hanhikivelle myönnetään rakennuslupa, voisiko Natoon liittyminen olla edes mahdollista, jos etupihallamme olisi venäläistä ydinteknologiaa, jonka toimintoja voisi näppärästi kaukosäädellä vaikkapa Kremlistä?

Teknisiä kysymyksiä on joutunut pohtimaan myös Säteilyturvakeskus (Stuk). Sen valvontaraporteista on käynyt ilmi, että Fennovoimalla on suuria hankaluuksia täyttää hankkeelle asetetut vaatimukset. Eikä liene yllätys, että kustannukset ovat ylittymässä reippaasti, jopa miljardilla eurolla, kuten Yle taannoin kertoi.

Venäjän viimeaikainen kehitys ja uhittelu Ukrainassa eivät myöskään ole olleet omiaan luomaan Hanhikiven-hankkeelle uskottavuutta. Kuten eivät myöskään mahdolliset Yhdysvaltojen tai Euroopan unionin lisäpakotteet Venäjälle.

Osa alkuperäisistä Fennovoiman suomalaisomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n suomalaisosakkaista onkin jo luopunut hankkeesta, ja osa on pitkään yrittänyt pyristellä irti omistuksestaan, mutta huonolla menestyksellä. Osuudet eivät käy kaupaksi.

Poliitikkojemme tulisi nostaa kissa pöydälle ja keskustella avoimesti siitä, onko nyt oikea aika lisätä energiapoliittista riippuvuutta Venäjästä. Tulisi myös pohtia, onko venäläisvalmisteisen ydinvoimalan rakentaminen Euroopan nykyisessä poliittisessa tilanteessa Suomeen järkevää, vai pitäisikö hallituksen painaa ajan hengen mukaisesti hätäjarrua. Se on vielä mahdollista – rakennuslupaa ei ole mikään pakko myöntää.

Fennovoima kertoo verkkosivujensa esittelytekstissä, että ”Fennovoima perustettiin omistajiensa tarpeisiin”. Näin varmasti on. Ainakin mitä Venäjän valtion poliittisiin tarpeisiin tulee.

Anssi Järvinen

kolumnisti, copywriter

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide