Yrittääkö Putin palauttaa Neuvostoliiton? Ei, hän vain ehostaa Nikolain kasarmeja - Mielipide | HS.fi

Yrittääkö Putin palauttaa Neuvostoliiton? Ei, hän vain ehostaa Nikolain kasarmeja

Neuvostoliiton lopusta on 30 vuotta. Hajoaminen oli pelättyä rauhallisempi mutta paljon pidempi prosessi kuin silloin ymmärrettiin.

30.12.2021 2:00 | Päivitetty 30.12.2021 10:35

Näytelmäkirjailija Edvard Radzinskilla on Aleksanteri II -kirjassaan mainio lainaus venäläiseltä ajattelijalta Aleksandr Herzeniltä.

”Kommunismi ei ole mitään muuta kuin Nikolain kasarmit toisessa muodossa”, kovaotteiseen ja itsevaltaiseen keisari Nikolai I:een vihamielisesti ja kommunismiin epäileväisesti suhtautunut Herzen kuulemma totesi 1800-luvun puolivälissä.

Sitaatti putkahti mieleeni joulupäivän iltana, kun katselin tasan 30 vuotta aiemmin Moskovan Punaisella torilla kuvattua videota. Silloin Kremlissä laskettiin Neuvostoliiton lippu viimeisen kerran, ja entinen suurvalta päättyi symbolisesti. Käytännössä se oli tietenkin jo romahtanut.

Neuvostoliiton loppu vaikutti aikanaan tussahdukselta. Vaikka Georgiassa, Vuoristo-Karabahissa, Moldovassa, Tadžikistanissa ja Venäjän Pohjois-Kaukasiassa taisteltiin, hajoaminen tapahtui paljon pelättyä rauhanomaisemmin.

Samalla hajoaminen tapahtui paljon hitaammin kuin silloin ymmärrettiin, eikä se ole vieläkään ohi. Erityisesti kipuilu jatkuu Venäjällä, jossa Neuvostoliiton loppu ei nykyisin yhdisty diktatuurin päättymiseen vaan imperiumin hajoamiseen sekä perinteisten maiden ja suurvalta-aseman menettämiseen.

Asia tuli esille taas tässä kuussa, kun Venäjä julkaisi Yhdysvalloille osoittamansa ehdot uudelle turvallisuussopimukselle. Venäjä vaatii sotilasliitto Natoa lopettamaan uusien jäsenten, mukaan lukien Suomen ja Ruotsin, hyväksymisen. Käytännössä Venäjä ehdottaa Yhdysvaltojen tunnustavan entisen Neuvostoliiton alueen ja sen vanhat eurooppalaiset satelliittivaltiot Venäjän etupiiriksi.

On tosin hyvin mahdollista, että Venäjä esittää tarkoituksella Yhdysvalloille mahdottomia vaatimuksia saadakseen itselleen tekosyyn hyökätä Ukrainaan. Siinäkin tapauksessa vaatimuslistan sisältö kertoo paljon.

Neuvostoliiton loppu ei tietenkään tarkoittanut vain lännen voittoa kylmässä sodassa. Venäläiset pääsivät pakkovallasta, entiset neuvostotasavallat saivat lisäksi itsenäisyyden.

Seuraavat vuodet eivät kuitenkaan olleet useimmille venäläisille helppoja. Monelle ne tarkoittivat köyhyyttä, kaaosta ja nöyryytyksen tunnetta. Varallisuuserot kasvoivat valtaviksi, usko vaaleihin ja demokratiaan vietiin. Muistot viimeisistä neuvostovuosista alkoivat kultaantua.

Johtavaksi tarinaksi muodostui väite, että kylmän sodan voittajaksi julistautunut länsi olisi pettänyt ja nöyryyttänyt Venäjää. Presidentti Vladimir Putinin aikana ajatuksesta, että länsi petti Venäjän ottamalla uusia jäseniä Natoon, on muodostunut suorastaan opinkappale.

Venäjän johto käyttää tätä ajatusta ulkopolitiikan lisäksi sisäpolitiikassa. Siellä se myös toimii, vaikka ulkopolitiikka ei ole enää yhtä tehokas keino huomion viemiseen elinolojen koventumiselta kuin ennen.

Se selittyy Neuvostoliiton pisimmällä varjolla eli luottamuksen puutteella yhteiskunnassa. Tämä ei ole nykyjohtoa haitannut, vaikka luottamuksen puute on näkynyt koronavirusepidemiassa. Lännen petokseen on helppo uskoa, kun ajattelee kaikkien kuitenkin pettävän – etenkin kun käsitykset sekä Neuvostoliitosta että 1990-luvusta ovat monen mielessä korvautuneet myyteillä.

Herzenin lausahdus oli poikkeuksellisen kaukonäköinen, vaikka varsinkin Stalinin vainot olivat Venäjän ja maailmankin historiassa poikkeuksellisia hirmutöitä.

Mehän tapaamme ajatella Neuvostoliittoa erillisenä valtiona, mutta Venäjällä moni pitää sitä vain yhtenä vaiheena Venäjän historiassa. Me myös korostamme Neuvostoliiton ideologiaa, vaikka varsinkin viimeisinä vuosikymmeninä sosialismi oli lähinnä legitimisointitarina ja eliitin keino säilyttää valta.

Niinpä ihmisoikeusjärjestö Memorialin sulkeminen ja oppositioväen vangitseminen sai meidät tällä viikolla taas pohtimaan, haluaako sortoa koko ajan koventava Putin palauttaa Neuvostoliiton. Vaikka hän vain ottaa siitä jotain retroa kasarmin tuoreeseen sisustukseen.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide