Suomessa on nyt otollinen hetki syöpien hoidon uudistamiselle - Mielipide | HS.fi

Suomessa on nyt otollinen hetki syöpien hoidon uudistamiselle

Koronavirusepidemian aikana käyttöön otettuja hoitokäytäntöjä kannattaa soveltaa ja kehittää myös normaalioloissa.

8.1. 2:00

Koronavirusepidemia on vaikuttanut terveydenhuoltoon monin tavoin. Se on myös muuttanut useiden sairauksien hoitoa pysyvästi.

Syöpäpotilaiden koronavirustartunnoista ja niiden aiheuttamista riskeistä kannettiin huolta heti epidemian alkuvaiheessa. Potilaiden turvallisuus pantiin etusijalle, ja hoidoissa hyödynnettiin esimerkiksi etävastaanottoja ja potilaiden seurantaa erikoissairaanhoidon valvonnassa sairaalan ulkopuolella. Epidemia pakotti löytämään uusia ratkaisuja.

Vaikka Suomi on tunnettu pitkistä maantieteellisistä etäisyyksistään, syöpäsairauksien hoito on keskitetty lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Käytännössä tämä on tarkoittanut vakavasti sairaiden potilaiden kuljettamista hoitoja ja kontrollikäyntejä varten jopa satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnaltaan. Se ei ole aina ollut potilaan voinnin ja kokemuksen kannalta paras ratkaisu. Kuljetuksista on lisäksi aiheutunut yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia.

Esimerkiksi Kanadassa, Australiassa ja Espanjassa etävastaanottoja on käytetty jo pitkään ennen koronavirusepidemiaa. Miten varmistetaan, että potilas saa yhä parasta mahdollista hoitoa, mutta samalla säästetään potilasta ja yhteiskunnan varoja?

Säästöt eivät saisi olla ainoa peruste hoidon tai potilasvastaanottojen toteuttamiselle etänä. Eritoten sairauden alkuvaiheessa on tärkeää, että potilas nähdään, hänet tutkitaan huolellisesti ja häntä haastatellaan. Se tukee potilaan kokemusta arvokkaasta ja kokonaisvaltaisesta kohtelusta.

Hoidon alkuvaiheessa tehdään tärkeimmät laboratoriokokeet ja muut diagnostiset toimenpiteet ja keskustellaan potilaan kanssa. Osa lääkkeistä annetaan ainakin hoidon alussa paikan päällä sairaalassa, mutta joissain syöpäsairauksissa sairaalakäyntejä voidaan vähentää, kun nähdään potilaan sietävän hoitoja riittävän hyvin.

Syöpien hoitoennusteen parantuessa ja väestön ikääntyessä erikoissairaanhoidolla ei välttämättä ole resursseja potilaiden tiiviiseen seurantaan vastaanotolla. Vakaassa tai ennakoitavissa olevassa syövän vaiheessa voitaisiin hoidon seurantaa ja potilasvastaanottoa toteuttaa osin myös etänä.

Tutkimuksissa on havaittu, että verenpaineen ja verensokerin mittaaminen kotioloissa antaa potilaan tilanteesta vastaanotolla suoritettuja mittauksia paremman kokonaiskuvan. Syöpäsairauksien hoidossa on oleellista, että hälyttävien oireiden ilmetessä potilaan yhteydenottokynnys seurantapaikkaan on matala, mutta seurantapaikka voi olla esimerkiksi aluesairaala tai terveyskeskus.

Toisin kuin usein ajatellaan, verikokeilla ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole välttämättä arvoa syöpien seurannassa. Seurantakäyntien on tutkittu myös lisäävän merkittävästi potilaiden ahdistusta, joten niiden tarpeellisuutta voidaan harkita aina kokonaisuuden kannalta – inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi.

Keuhkosyövän hoidossa on jo näyttöä, että potilaiden oma oireseuranta ja matalan kynnyksen raportointi parantavat syövän ennustetta enemmän kuin monimutkaiset kuvantamistutkimukset sairaalassa. Potilaan rasitusta vähentävät tablettilääkkeiden ohella itseannostelulaitteet ja ihon alle annettavat lääkkeet, reaaliaikaiset seurantalaitteet sekä viiveetön – esimerkiksi digitaalinen – yhteydenpito terveydenhuoltoon.

Potilaan tulee olla keskiössä, ja hoidon tulee olla yhtä hyvää koko Suomessa. Arvokkaan kohtaamisen, vuorovaikutustaitojen ja henkisen tuen tulee olla osa hoitoa siinä missä lääkkeiden ja varsinaisten hoitotoimenpiteidenkin. Myös työkyvyn alenemiseen ja toimeentulon heikkenemiseen liittyvät asiat tulee ottaa huomioon.

Potilaan oma kokemus hoidosta voi hoitotulosten ohella toimia suunnannäyttäjänä. Siihen tukeutuen voidaan turvallisin mielin hyödyntää uutta teknologiaa ja potilasta säästävää seurantaa täsmällisesti, viiveettä ja uusimpaan tutkimusnäyttöön nojaten.

Sauli Vuoti ja Peeter Karihtala

Vuoti on kliinisen lääkeainekemian dosentti Oulun yliopistossa ja asiantuntija Janssen Finlandissa. Karihtala on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide