Marika Toivola toi esille (HS Mielipide 28.12.) osaamisen tason laskun Suomen kouluissa. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, mutta syistä kannattaa keskustella.
Toivola korosti opettajien välisiä eroja heikentyneen osaamisen syyksi. Jokaisessa työssä on aina ollut ja tulee aina olemaan eritasoisia työntekijöitä, niin myös opettajien keskuudessa. Onkin syytä keskittyä oleellisempiin tekijöihin.
Suomessa on vuosikymmeniä saavutettu mainio osaaminen perinteisillä opetusmenetelmillä. Mitä enemmän eri kouluasteille on tuotu uusia opetusideoita, sitä heikommaksi osaaminen on muuttunut. Toivolan mielestä syynä ovat vanhakantaiset opetuskäytännöt – onpa outo logiikka.
Olen opettanut lukiossa matematiikkaa kuudella eri vuosikymmenellä, koko ajan vanhaan tapaan opettajajohtoisesti. Tämä ei tarkoita, että en olisi jatkuvasti kehittänyt opetustani. En todellakaan ole jumiutunut vaan hionut käyttämääni opetusmenetelmää toimivammaksi. Viime vuosina meitä perinteisiä opettajia on syyllistetty siitä, että olemme kehityksen jarruina. Olemme kokeneet tämän raskaana, sillä teemme työtämme täydellä sydämellä ja saavutamme hienoja tuloksia. Lisäksi opiskelijoilta tuleva palaute on kiittävää – tunneille tullaan mielellään. Tuntuu siltä, että joillekin vanhojen, toimivien menetelmien romuttaminen on itseisarvo.
Matematiikan opettaminen lukiossa on yksinkertaista, jos opettaja osaa opettaa. Opettaja esittelee uuden asian pohdiskellen ja keskustellen, niin että opiskelijat saavat oivalluksen tunteen ja innostuvat. Kun uusi asia on ymmärretty, lukiolaisen vastuulla on – pääosin kotona – uuttera harjoittelu, jotta osaaminen varmistuu. Kurssin lopuksi pidetään koko kurssista kattava koe, jolla saadaan käsitys osaamisen tasosta. Vain tällaisessa laajassa kokeessa ei ulkoa opettelu toimi, vaan asiat on pitänyt oppia ymmärryksen kautta. Kun kokeiden taso vastaa ylioppilaskirjoituksia, opiskelija tietää koko lukion ajan, mikä arvosana on nykyisellä työmäärällä tulossa. Näin opiskelijalla on hyvin aikaa tarvittaessa kiristää tahtia, jotta hän pääsee haluamaansa lopputulokseen.
Lukioon tulevien opiskelijoiden osaaminen ja työskentelytaidot ovat heikentyneet, osin huonosti toteutettujen uusien opetusmenetelmien takia. Ei ole harvinaista, että yläkoulussa ei ole annettu lainkaan kotitehtäviä ja pelkkä tunnilla laskeminen on riittänyt. Todellisessa matematiikan oppimisessa on kaksi vaihetta: ymmärrys ja kova harjoittelu. Valitettavasti molemmissa on suuria puutteita. Opettajajohtoisen menetelmän toimivuus on korostunut viime vuosina. Kun pohjatietojen paikkailun lisäksi on opetettava lukion tiukka oppimäärä ja useita sähköisiä ohjelmistoja, pätevää opettajaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Kaikkien opettajien ammattitaito, into ja halu eivät riitä pitämään opiskelijoita motivoivia tunteja ja monipuolisia, summatiivisia kokeita. Tällöin on helppo siirtyä itseohjautuvuuteen ja moittia perinteisiä opettajia jumiutuneiksi.
Timo Ojansivu
lukiomme vuoden opettaja usealla vuosikymmenellä
Ylöjärvi
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.