Pandemia paljasti, kuinka heikosti ymmärrämme autoritaaristen järjestelmien mekanismeja - Mielipide | HS.fi

Pandemia paljasti, kuinka heikosti ymmärrämme autoritaaristen järjestelmien mekanismeja

Venäjällä koronaviruspandemian aikainen ylikuolleisuus on satojatuhansia, mikä johtuu pitkälti johdon virheistä. Sillä ei kuitenkaan välttämättä ole seurauksia johdolle.

5.1. 2:00 | Päivitetty 5.1. 6:05

Uudenvuoden alla Venäjällä saatiin taas tuoreimmat kuolleisuusluvut. Maan tilastoviraston Rosstatin mukaan marraskuussa Venäjällä kuoli 257 242 ihmistä.

Se on iso luku, mutta mittakaavaa saa vain vertaamalla sitä koronavirus­pandemiaa edeltäviin marraskuihin: vuosien 2015–2019 marraskuissa kuoli keskimäärin 147 000 ihmistä. Marraskuuhun 2019 verrattuna ”ylikuolleisuus” oli nyt 115 961 ihmistä. Koko epidemian ajalta se on 930 000, eikä joulukuu ole vielä mukana.

Pääselitys on tietenkin koronavirus joko suoraan tai välillisesti. Siksi inhimillisen tragedian ja surun lisäksi tällaiset luvut ovat myös vallanpitäjien epäonnistuminen. Skandaali, jolla on pakko olla seurauksia.

Saatamme tosin katsoa väärään paikkaan. Pandemia on tuonut karusti esiin, miten huonosti me ymmärrämme autoritaaristen järjestelmien mekanismeja.

Venäjän koronavirustilanne selittyy etupäässä matalalla rokotekattavuudella, vaikka Venäjä ylpeästi ilmoitti ensimmäisenä saaneensa rokotteensa valmiiksi ja pystyisi nopeisiin massarokotuksiin. Merkittävä osa venäläisistä on yksinkertaisesti ollut haluttomia ottamaan rokotetta.

Päävastuu tästä on Kremlillä. Se antoi rokotekehityksestä kuvan geopoliittisena kilpana, jossa mutkia voi oikoa. Rokotteen valmistuttua se lähetti ristiriitaisia viestejä tilanteen vakavuudesta ja mollasi läntisiä rokotteita. Viralliset koronavirusluvut ovat olleet alusta alkaen kaunisteltuja. Siksi ylikuolleisuuslukuja seurataan niin tarkkaan, tosin suuri yleisö on epäluottaviksi tietämiensä virallisten lukujen varassa.

Yhteiskunnassa oli jo valmiiksi vähän luottamusta ja tämä söi sitä lisää. Sivutuotteena Venäjälle on syntynyt vielä varsin pieni mutta kiukkuinen rokotevastainen liikehdintä. Sen näkyvät toimijat ovat hallinnolle lojaaleja, joten sen kukistaminen on muuten kovia otteita kriitikoitaan vastaan käyttävälle Kremlille vaikeaa.

Viestiä vaihdettiin liian myöhään, kun propaganda oli jo tehnyt oman maalin.

Muuten itsevaltaisemmaksi muuttuva Venäjä on siis kierteessä, jossa ihmiset vastustavat kovia toimia, eivätkä vallanpitäjät siksi uskalla tarttua niihin. Vaikeassa tilanteessa johtaja väistää vastuuta.

Epidemia toikin taas esiin sen, että autoritaariset hallinnot ovat pitkälti populistisia ja että niillä on usein rajalliset keinot pakottaa haluttomia alamaisiaan.

Ehkä joskus nähdään, mitä seurauksia tällä on.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide