Hanhikivestä voi tulla painolasti Suomen ja Venäjän suhteisiin - Mielipide | HS.fi

Hanhikivestä voi tulla painolasti Suomen ja Venäjän suhteisiin

Venäjä haluaa, että Hanhikiven ydinvoimala rakennetaan, oli se Suomen tarvitsema ja haluama tai ei.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 10:28

Fennovoiman tilaamasta ja venäläisen Rosatomin toimittamasta Hanhikiven ydinvoimalasta on tulossa painolasti Suomen ja Venäjän suhteisiin.

Venäläiseen ydinvoimalaan liittyvät riskit vain kasvavat. Venäjä uhmaa Euroopan turvallisuutta Ukrainan rajoilla ja vaatii uutta etupiirijakoa. Jos Venäjä lisää väkivaltaa, Euroopan unioni ja Yhdysvallat vastaavat laajentamalla merkittävästi pakotepolitiikkaansa.

Pakotteet voivat laajentua koskemaan myös nykyistä energiayhteistyötä, mikä voisi viedä Hanhikiven pakotelistalle. Ja vaikkei veisi, Suomen kumppanien voi olla vaikea ymmärtää venäläistä ydinvoimatyömaata. Suomessa onkin pohdittava sekä Hanhikiven voimalahankkeen jatkamiseen että sen keskeyttämiseen liittyviä geopoliittisia ja geotaloudellisia riskejä ja seurauksia.

Ydinvoimalla on uudenlaista nostetta, sillä se tukee tavoitteita siirtyä vähähiiliseen maailmaan. Suomenkin päästövähennystavoitteilta putoaa pohja ilman ydinvoimaa, ja sitä on rakennettu lisää. Kesäkuusta lähtien Olkiluoto 3 -reaktori toimii täydellä voimalla.

Venäjä on kasvattanut ydinvoimalavientiään. Se pystyy öljy- ja kaasurahoillaan tarjoamaan ydinvoimaloita kilpailukykyiseen hintaan. Kyse ei ole mistä tahansa liiketoiminnasta, vaan ydinteknologiaosaaminen korostaa Venäjän sotilaallista suurvalta-asemaa. Hankikiven takana olevalla Rosatom-konsernilla on vahva sidos Venäjän puolustusteollisuuteen, ja yhtiö toteuttaa Kremlin poliittisia päämääriä.

Ydinvoimalahanke on presidentti Vladimir Putinin hallinnolle tärkeä. Tämä Suomen johdossa tiedetään. Oma kysymyksensä on se, mitä johtopäätöksiä tilanteesta tehdään, jos suhde Venäjään vaikeutuu. Pohdinnalla on kiire, sillä Fennovoima toivoo saavansa rakennusluvan kesällä.

Puolustusministeriö päätti viime syksynä päivittää arvionsa Hanhikiven turvallisuuspoliittisista riskeistä. Arviointi on tärkeää Suomen päätöksenteolle. Samaan aikaan se on viesti Venäjälle: Jos otteet kovenevat, myös sellaiset hankkeet, jotka on jätetty geopolitiikan ulkopuolelle, ovat katkolla. Länsi kytkeytyisi irti kaasuputkista tai ydinvoimalasta.

Hanhikiven rakennuslupapäätös osuus saumaan, jossa sähkömarkkina on muutoksessa. Venäjä on tehnyt anteliaan tarjouksen, sillä Rosatom tekee voimalan könttäsummalla. Taloudellinen hyöty johtaa kuitenkin helposti poliittisen liikkumatilan kaventumiseen.

Puolustusministeriö haluaa, että rakennuslupaan kytketään turvallisuuspoliittinen analyysi. Erityisesti puolustusministeriö kiinnittää huomioita siihen, ettei ydinpolttoainetta pidä hankkia vain Venäjältä. Venäjä pystyy kuitenkin myymään uraania halvalla.

Jo Hanhikiven värikäs historia osoittaa, että epäilyksille on aihetta. Epäillä voi myös suomalaispäättäjien arvostelukykyä. Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota lisäsivät huolta riippuvuudesta venäläisenergiasta. Seurasi erikoinen episodi, kun Fennovoima kesällä 2015 esitteli yhtiön uutena osakkaana kroatialaisen Migrit Solarna Energija -yhtiön. Kuvio paljastui venäläiseksi puliveivaukseksi, jolla yritettiin saada rakennuslupahakemuksen ehdot täyttymään. Hanketta ei puhallettu poikki, vaan valtio-omisteinen Fortum pakotettiin mukaan investointiin.

On selvää, että äärimmilleen kiristynyt tilanne Ukrainassa ja myös Venäjän uhkavaatimukset Yhdysvalloille sekä Natolle kytkeytyvät Euroopan ja Venäjän energiayhteistyöhön ja myös Hankikiveen. Suomi voi vaikuttaa hankkeen kohtaloon, mutta sillä on toki seurauksensa.

Venäjä haluaa, että voimala rakennetaan, oli se Suomen tarvitsema ja haluama tai ei. Venäjä yrittää kaikin keinoin, että hanke jatkuu. Siitä voi seurata monenlaisia ongelmia.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide