Liikuntaa koskevat rajoitukset voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi - Mielipide | HS.fi

Liikuntaa koskevat rajoitukset voivat tulla yhteiskunnalle kalliiksi

Ihmisten fyysinen suorituskyky heikkenee, ylipaino ja elintapasairaudet yleistyvät sekä kiireettömän hoidon hoitovelka kasvaa.

9.1. 2:00

Uusista koronarajoituksista on käyty kiivasta keskustelua – erityisesti liikuntatoimintaan vaikuttaneista sulkutoimista. Sulkutoimet ovat poikineet useita valituksia, joiden perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston kuntosaleja koskevan sulkupäätöksen. Muualla Suomessa ei ole tehty muutoksia liikuntapaikkojen sulkupäätöksiin.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä viitattiin erityisesti syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemaan riskiarvioon, jossa yksilöurheiluun käytettävät sisätilat on arvioitu matalimman tartuntariskin tiloiksi. Vastaavasti myös ruoka- ja henkilöstöravintolat, päivittäistavaraliikkeet ja hyvinvointipalvelut on luokiteltu matalan tartuntariskin tiloiksi, mutta yksilöurheiluun käytettäviä sisätiloja suuremmalla riskipisteytyksellä. Riskipisteytyksen valossa yksilöurheilua koskevat tiukemmat rajoitukset vaikuttavat ymmärrettävästi epätasa-arvoisilta, kun olisi voitu edellyttää aukioloaikojen ja henkilömäärien rajoittamista koskevia erityisjärjestelyä, kuten ravitsemisliikkeiden kohdalla on toimittu.

Toistuva liikuntamahdollisuuksien kapeuttaminen vaikuttaa kielteisesti kansanterveyteen, vaikka rajoitusten tarkoitus on toisaalta vaalia terveyttä ja ehkäistä koronavirusinfektion leviämistä. Yhä suuremmalla osalla väestöä fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää ylipainon ehkäisyn, yleisen terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta. Liikunnan tiedetään parantavan immuunipuolustusjärjestelmää, ja tutkimusten mukaan hyvä fyysinen kunto näyttäisi suojaavaan myös koronavirusinfektion vakavilta oireilta ja sairaalahoitoon joutumiselta. Hyvän fyysisen kunnon tärkeys korostuu erityisesti riskiryhmäläisillä.

Koronapandemian ehkäisyyn, jäljitykseen ja hoitoon käytetään ennennäkemättömän suuria rahamääriä, mutta kuinka paljon yhteiskunnassa syntyy sivutuotteena kansanterveydellistä haittaa, kun ihmisten fyysinen suorituskyky laskee, ylipaino ja elintapasairaudet yleistyvät sekä kiireettömän hoidon hoitovelka kasvaa?

Heikki Sarin

lääketieteen tohtori, Tampere

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide