Suomettumisen rippeistäkin pitäisi päästä eroon - Mielipide | HS.fi

Suomettumisen rippeistäkin pitäisi päästä eroon

Suomi–Venäjä-seuran saama jättiavustus pönkittää entisen Suomi–Neuvostoliitto-seuran perustalle tehtyä rakennelmaa.

8.1. 2:00

Helsingin Sanomat vaati pääkirjoituksessaan 7.1. että suomettumisesta pitää puhua ja sitä pitää tutkia uudelleen ja uudelleen. Tutkimisen lisäksi tulee ravistella pois vielä jäljellä olevat suomettumisen rippeetkin.

Ystävyysseuratoiminnalla on Suomessa lähes 150-vuotiset perinteet. Yli sata ystävyysseuraa tekee arvokasta työtä jäsenmaksujensa ja aktiviteettiensä kautta saamiensa tulojen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien avustuksien turvin.

Ministeriön viime vuosina jakama summa on ollut yhteensä noin kaksi miljoonaa eroa. Yksi on kuitenkin ollut ylitse muiden, eli Suomi–Venäjä-seura, jolle ministeriö on myöntänyt vuosittain noin puolet tuosta summasta.

Monet suomettumisen muodot ovat painuneet historiaan. Kuitenkin tuo jättiavustus pönkittää entisen Suomi–Neuvostoliitto-seuran perustalle tehtyä rakennelmaa, mitä käytetään perusteena aina uuden avustuksen myöntämiseen. Tämä näyttää olevan itseään pyrittävä oravanpyörä, joka on jäänyt päälle kenenkään uskaltamatta siihen kajota.

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura perustettiin talvisodan jälkeen toukokuun lopulla 1940. Seura järjesti mielenosoituksia ja moitti Suomen hallitusta. Joulukuussa 1940 Helsingin raastuvanoikeus lakkautti seuran.

Jatkosodan jälkeen Suomi–Neuvostoliitto-seura perustettiin lokakuussa 1944. Virallisen ja kansalaisyhteiskunnan rajat hämärtyivät seuran toimiessa jatkuvasti valtakunnan politiikassa puolivaltiollisena elimenä. Seura pyrki muokkaamaan menneisyyttä ja historiaa – kuten Venäjä tätä nykyä. Neuvostoliiton hajottua yhdistyksen nimi muutettiin Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi ja sittemmin Suomi–Venäjä-seuraksi.

Venäjä on Suomelle tärkeä naapurimaa kuten Viro, Ruotsi ja Norjakin. Ystävyysseuralle on siis hyvät perusteet, mutta ei sen saamalle avustuksen perusteille ja suuruudelle.

Myöskään Venäjällä olevat suomensukuiset kansat eivät ole peruste jättiavustukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa jo erikseen suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä.

Lieneekö Venäjällä aitoja kansalaisjärjestöjä lainkaan ulkomaisten agenttien karsinnan jälkeen? Siis sellaisia, joiden kanssa Suomi–Venäjä-seura tekisi yhteistyötä Venäjällä?

Hannu Luotola

Saarijärvi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa

www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/
.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide