Lapsen oikeutta päättää tulee kunnioittaa - Mielipide | HS.fi

Lapsen oikeutta päättää tulee kunnioittaa

Lapsen näkemisessä itsenäisenä ja muiden kanssa tasa-arvoisena yksilönä on toki tapahtunut hyvää kehitystä.

9.1. 2:00

Lapsen oikeutta päättää omista asioistaan tulisi kunnioittaa lapsen yksilöllisen kehitystason mukaan. Tämän ihmisoikeuden takaa muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, mutta oikeutta ei Suomessa tunnusteta niin kuin pitäisi.

Muun muassa Espoon kaupunki on tehnyt päätöksen edellyttää kaikkien 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotteelle jopa molempien huoltajien kirjallisen hyväksynnän. Moni tuohon ikäryhmään kuuluva pystyy varmasti tekemään tämän päätöksen itse. Tuntuisi lapsen terveyden vaarantamiselta ja suoranaiselta oikeusmurhalta, jos huoltajan suostumuksen puute epäisi lapselta suojan yleisvaarallista tartuntatautia vastaan. Samalla puututaan välillisesti myös kaikkien niiden oikeuksiin, jotka eivät voi esimerkiksi terveydellisistä syistä tai huoltajan suostumuksen puuttuessa ottaa rokotetta ja joille jokainen rokottamaton kanssaihminen muodostaa moninkertaisen riskin rokotettuihin verrattuna.

Toinen osuva esimerkki lapsen päätösvallan rajoittamisesta on lapsen oma uskonnonvapaus, joka on ansainnut jopa oman artiklansa lasten oikeuksien sopimuksessa. Suomessa kirkkoon liitetty alaikäinen ei voi kuitenkaan vielä edes 17-vuotiaana erota kirkosta ilman molempien vanhempien hyväksyntää. Kuitenkin huoltajat voivat liittää lapsen kirkkoon tätä kuulematta, ja aina vuoteen 2017 asti äiti on voinut tehdä tämän jopa yksin.

Kirkon jäsenyydestä seuraa lapselle monia velvoitteita. Se muun muassa pakottaa lain nojalla opiskelemaan koulussa uskontoa, eikä lapsi voi omasta tahdostaan huolimatta valita esimerkiksi elämänkatsomustietoa. Lapsi on myös väistämättä kirkollisverovelvollinen aina sen vuoden loppuun asti, jona hän pystyy eroamaan kirkosta.

Lapsen näkemisessä itsenäisenä ja muiden kanssa tasa-arvoisena yksilönä on toki tapahtunut hyvää kehitystä, mutta edelleen on paljon tekemistä lapsen oikeuksien tunnistamisessa ja niiden saattamisessa käytäntöön.

Lauri Ojala

aktuaarijohtaja, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide