Lukeminen liittyy vahvasti koulutustasoon - Mielipide | HS.fi

Lukeminen liittyy vahvasti koulutustasoon

Lukemiseen kannustavien hankkeiden ja äidinkielen opettajien tulisi olla entistäkin sensitiivisempiä sille, että korkeakulttuuri on itseisarvo vain tietyille suhteellisen hyväosaisille ryhmille.

9.1. 2:00

Silvia Hosseinin essee ”Oikein pitkä tie” (HS 2.1) viritti uudelleen keskustelun lukutaidon huolestuttavasta eriytymisestä. Samalla se tuli sohaisseeksi lukutaidon kriisiä surkuttelevaa huolipuhetta – esimerkiksi lukutaitokampanjoita ja äidinkielen opetusta, joka toisaalta vaatii koko ajan heikommilta lukijoilta liikaa, toisaalta liian vähän.

Tutkijan näkökulmasta ja suomalaista kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta tutkineena voin todeta, että Hosseini on oikeassa kirjoittaessaan, että lukeminen liittyy suoraan yhteiskunnallisiin eroihin.

Tilastojen valossa lukeminen on voimakkaassa yhteydessä erityisesti korkeaan koulutukseen. Luettujen kirjojen määrä kasvaa suoraan suhteessa koulutustasoon. Lukutaito eriytyy: esimerkiksi Pisa-tulokset kertovat, että heikkojen lukijoiden määrä kasvaa ja että sosioekonominen tausta on lukutaitoerojen keskeinen selittäjä.

Samaan tapaan porrastuu myös esimerkiksi mediankäyttö: ahkerimmin ja monipuolisimmin erilaisia mediatekstejä lukevat hyväosaiset, siinä missä vähemmän koulutettujen ja pienituloisempien mediamaisema kapeutuu entisestään.

Lukeminen on suoraan yhteydessä myös kulttuuriseen pääomaan, eli niihin kulttuurisiin resursseihin, jotka tuottavat ja ylläpitävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Kulttuurinen pääoma ilmenee tietynlaisina tapoina ja käytäntöinä, esimerkiksi korkeakulttuurin ymmärtämisenä, kielellisinä taitoina sekä ”oikeanlaisena” käyttäytymisenä ja makuna.

Koulujärjestelmää on pidetty kulttuuripääoman keskeisimpiin kuuluvana uusintajana. Yleisen kulttuurinsosiologisen tulkinnan mukaan kulttuuripääoma periytyy niin voimakkaasti siksi, että koulujärjestelmä suosii niitä, joilla on jo kotitaustansa perusteella runsaasti kulttuurista pääomaa.

Erilaisia lukutaitokampanjoita kritisoidessaan Hosseini osuu oikeaan siinä mielessä, että useat kansainväliset tutkimukset osoittavat huolipuheen vähän kulttuuriin osallistuvista olevan ylhäältä alaspäin kohdistuva ilmiö. Lisäksi tutkimus osoittaa, että erilaiset kulttuuriosallistumiseen kannustavat kampanjat tavoittavat tyypillisimmin ne, jotka muutenkin olisivat todennäköisiä osallistujia.

Kaikkein vähiten kulttuuriin osallistuvia tutkittaessa korostuvat usein vieraus, ulkopuolisuus ja jopa vastenmielisyys ”elitistisenä” pidettyjä taiteenlajeja kohtaan. Lukeminen ei valitettavasti ole tässä poikkeus.

Erilaisten lukemiseen kannustavien hankkeiden ja äidinkielen opettajien tulisi olla entistäkin sensitiivisempiä sille tutkimuksen vahvistamalle ilmiölle, että korkeakulttuuri – ja kaunokirjallisuuden lukeminen sen mukana – on itseisarvo vain tietyille suhteellisen hyväosaisille ryhmille. Samaan aikaan monilukutaito on digitalisoituvan yhteiskunnan elinehto, joka kaipaa kaiken tarvittavan tuen niin laadukkaan koulutuksen, lukutaitokampanjoiden kuin eriarvoisuuden kitkemisenkin muodossa.

Riie Heikkilä

valtiotieteiden tohtori, dosentti

Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide