Hyvän lukutaidon voi oppia yhteiskuntaluokasta riippumatta - Mielipide | HS.fi

Hyvän lukutaidon voi oppia yhteiskuntaluokasta riippumatta

Kaunokirjallisuuden lukeminen ansaitsee tukevan paikkansa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiossa ja myös ammatillisessa opetuksessa.

11.1. 2:00

On lähes mahdotonta työskennellä opettajana ja olla huomaamatta, miten oppilaiden erilaiset taustat voivat vaikuttaa oppimiseen. Siksi oli erikoista lukea, miten Riie Heikkilä esitti mielipidekirjoituksessaan (HS 9.1.), että äidinkielenopettajien tulee ottaa sensitiivisemmin huomioon sosioekonomisen taustan vaikutus lukemiseen kasvattamisessa.

Opettajan tehtäviin ei kuitenkaan kuulu oppilaiden luokittelu taustojen mukaan osana pedagogista työtään. Sen sijaan hänen tehtävänään on ohjata ja tukea jokaista oppilastaan. Esimerkiksi oppilaan oikeuksiin kuuluu oikeus saada tukiopetusta. Tutkijat voisivat selvittää, millaisia ohjeistuksia kunnat antavat tukiopetuksesta. Ne rajaavat opettajan mahdollisuuksia tukea oppilaita mielekkäällä tavalla.

Heikkilä myös esitti, että opettajat vaativat joko liikaa tai liian vähän heikosti lukevilta oppilailta. Hän perusteli väitteensä viittaamalla yksittäisen opettajan poleemiseen tekstiin, jonka tarkoitus on herättää keskustelua, mutta kyseinen väite ei perustu tutkimusnäyttöön.

Sen sijaan Silvia Hosseini (HS Sunnuntai 2.1.), johon Heikkilä viittasi, perustaa väitteensä tutkimustietoon todetessaan, että kaunokirjallisuuden lukeminen ennustaa hyvää lukutaitoa. Siksi kaunokirjallisuutta pitää lukea koulussa. Ja siksi kaunokirjallisuuden lukeminen ansaitsee tukevan paikkansa niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin lukiossakin. Sillä pitäisi olla myös tukeva paikka ammatillisessa opetuksessa, sillä myös ammattikoululaiset tarvitsevat hyvää lukutaitoa. Tärkeintä on kuitenkin panostaa varhaiskasvatukseen, sillä erot lukutaitoa ennustavien kielellisten valmiuksien kehityksessä ennustavat jo varhain eroja lukutaidossa.

Heikkilä esittää, että kaunokirjallisuuden lukeminen näyttäytyy mielekkäänä pääosin etuoikeutetuista taustoista tuleville. Onneksi työssäni opettajana näen, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita tarinoista, kuvittelemisesta ja siten myös kirjallisuudesta, vaikka sen lukeminen ei sujuisikaan vielä kovin hyvin. Lapset ja nuoret, jotka olen kohdannut työssäni haluavat osata lukea hyvin. En ole tavannut yhtäkään oppilasta, joka ei olisi halunnut osata lukea hyvin.

Kun äidinkielenopettaja ohjaa kaikkia lukemaan kaunokirjallisuutta, syventämään taitoaan ja tarttumaan yhä haastavampiin teoksiin, hän osoittaa, että kuka tahansa voi oppia lukemaan hyvin, yhteiskuntaluokasta riippumatta. Kun oppimistulokset heikkenevät, ei ole aika laskea vaatimustasoa vaan järjestää opetus ja sen rahoitus siten, että yhtä hyvät tulokset voidaan yhä saavuttaa.

Heidi Kangas

äidinkielenopettaja, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide