Pelialalla on huutava tarve alan ulkopuolisille osaajille - Mielipide | HS.fi

Pelialalla on huutava tarve alan ulkopuolisille osaajille

Peliartistien ja koodareiden lisäksi tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi palveluliiketoiminnan skaalaamiseen, pelien kaupallistamiseen sekä markkinointiin.

13.1. 2:00

Viime vuosikymmenen aikana Suomen peliala on kasvanut pienen ja intohimoisen joukon hiekkalaatikosta koko maalle merkittäväksi, liikevaihtoaan suuremmaksi toimialaksi. Max Payne, Angry Birds ja Clash of Clans ovat näyttäneet, että suomalaisilla peleillä on potentiaalia kasvaa suurten, globaalien massojen viihteeksi. Ne ovat nostaneet Suomen pysyvästi kansainvälisten rahoittajien, osaajien ja kuluttajien tutkaan.

Vauhdin huumassa unohtuu helposti, että markkina on vielä monilta osin kypsymätön – ja kansainvälinen kilpailu kiristyy jatkuvasti. Jotta varmistamme kilpailukykymme globaaleilla markkinoilla, tulee vuonna 2022 keskittyä erityisesti alan osaajiin. Kansainvälisten osaajien houkuttelusta puhutaan jo paljon, mutta keskustelusta on unohtunut mielestäni kaksi avainasiaa.

Pelialalla on huutava tarve alan ulkopuolisille osaajille, joita suomalaiset peliyhtiöt – mukaan lukien me – olemme perinteisesti olleet melko huonoja hyödyntämään. Parhaat pelit ovat valtavia live-palveluita, jotka vaativat reaaliaikaista hallinnointia ja yhteisöjen kasvattamista. Taitavien peliartistien ja koodareiden lisäksi tarvitaan uudenlaista osaamista esimerkiksi palveluliiketoiminnan skaalaamiseen, pelien kaupallistamiseen sekä markkinointiin.

Myös pelien yleisö on kasvanut ja laventunut 20 vuoden aikana, ja tämän yleisön palvelemiseksi tarvitaan myös monimuotoisempi tekijäjoukko. Vuoden 2022 keskeisimpiä teemoja tulevat olemaan esimerkiksi alanvaihtajien, naisten sekä nuorempien osaajien houkutteleminen alalle sekä heidän tukeminen työllistymisessä.

Vähintään yhtä tärkeää osaajapulayhtälössä on alan nykyisten työntekijöiden tukeminen ja luovan työn johtaminen. Vaikka peliala on kasvanut, harrastajakulttuurista on vielä jäänteitä, sillä moni pelin tekijä on yhä myös intohimoinen pelaaja. Harrastuneisuus on suuri voimavara, mutta se voi myös johtaa uupumiseen.

Etenkin kahden viime vuoden rupeaman jälkeen on selvää, että on entistä tärkeämpää pysyä työntekijän pulssilla – erityisesti niillä toimialoilla, joissa vauhti ja kasvutavoitteet ovat kovat, työn merkityksellisyys korkeaa ja rajat työn ja vapaa-ajan välillä häilyviä. Tämä vaatii yhtiöiltä yhä parempia keinoja seurata jaksamista ja tukea luovan työn haasteissa: kuinka yksilöä tuetaan kasvuharppauksissa ja roolien muuttuessa, ja miten luodaan tilaa luovalle työlle kiireessä.

Keskittymällä näihin kipukohtiin voimme rakentaa Suomesta parhaan ympäristön pelialan tekijöille ja houkutella myös uusia osaajia Suomesta ja maailmalta. Suomen pelialalla on edelleen valtavasti kasvupotentiaalia – mutta alan kestävän kasvun takaamiseksi sitä ei voi enää vuonna 2022 tehdä pelkällä intohimolla.

Mika Tammenkoski

toimitusjohtaja, Metacore Games

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide