Etävastaanotot johtavat hoitovirheiden lisääntymiseen – siksi etähoitoa tulee käyttää harkiten - Mielipide | HS.fi

Etävastaanotot johtavat hoitovirheiden lisääntymiseen – siksi etähoitoa tulee käyttää harkiten

Etäkontaktissa jää välittymättä diagnostiikan ja hoidon kannalta merkittäviä seikkoja, jotka olisivat todettavissa vastaanotolla.

Etähoidolla pyritään muun muassa lyhentämään hoitojonoja.

13.1. 14:30

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin (28.12.) Kainuun terveyskeskusten siirtyneen pitkälti etävastaanottoihin. Hoitotakuun kiristymisen vuoksi etähoidolla pyritään hoitokontaktien määrän maksimoimiseen kiinnittämättä juurikaan huomiota hoidon laatuun.

Etävastaanotoilla ohitetaan keskeisiä vaiheita sairauksien diagnostiikassa. Hyvin tärkeä osa diagnostiikkaa on potilaan fyysinen tutkiminen. Sen ja oirekuvauksen perusteella muodostuu käsitys vaivan syystä ja potilaan kokonaistilanteesta. Näiden pohjalta arvioidaan lisätutkimusten tarve ja hoitovaihtoehdot. Terveysongelman arviointi etänä johtaa oletuksiin sekä epävarmuuden ja virhediagnoosien lisääntymiseen.

Kuvatussa etähoitomallissa lääkäreitä ja hoitajia ohjeistetaan toteuttamaan vähintään 80 prosenttia hoitotapahtumista etäkontaktilla. Etäkontaktissa jää välittymättä diagnostiikan ja hoidon kannalta merkittäviä seikkoja, jotka olisivat todettavissa vastaanotolla. Tämä korostuu erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla, joiden terveysongelmat ovat usein hyvin monimutkaisia. Nimenomaan perusterveydenhuollossa tulisi kyetä huomioimaan potilaan hoito kokonaisvaltaisesti.

Etähoitoon liitetty hoitojonojen häviäminen on usein näennäistä – jonot siirtyvät terveyskeskuksesta päivystys- tai erikoissairaanhoidon poliklinikoille tai yksityissektorille. Toimintatapa ohjaa pintapuolisiin etäkontakteihin, joiden tuottama terveyshyöty voi jäädä vähäiseksi, eikä potilaan vaiva tule aidosti hoidetuksi. Potilaan kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen jäävät toteutumatta. Etenkin toimintakyvyltään rajoittuneet potilaat kokevat jääneensä heitteille. Hoito ei vastaa tarkoitusta ja on tehotonta.

Etähoidon laajamittaisen käytön on jo nähty johtavan hoitovirheisiin ja diagnoosien viivästymiseen. Malli aiheuttaa laboratorio- ja kuvantamistutkimusten liikakäyttöä ja epätarkoituksenmukaista hoidon porrastusta johtaen kokonaiskustannusten nousuun. Lääketieteen oppien ja ammattietiikan vastainen työskentelytapa ja vähäinen mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin ovat johtaneet irtisanoutumisiin eri puolilla Suomea.

Etähoitoa tulisi käyttää kriittisesti siinä laajuudessa ja niissä tilanteissa, joissa se aidosti tukee hoidon onnistumista laadukkaasti ja turvallisesti. Pääsääntöisesti se ei sovellu akuuttien sairauksien luotettavaan diagnostiikkaan, mutta sitä voidaan hyödyntää pitkäaikaisten terveysongelmien ja kansansairauksien hoidossa ja seurannassa. Hyödyllistä on hoitovastaavan nimeäminen potilaalle – näin on toimittu jo aiemmin omalääkärijärjestelmässä.

Tulevien hyvinvointialueiden päättäjien tulee tiedostaa, että houkuttelevalta kuulostava tapa vastata kysyntään ei välttämättä lopulta ole toimivin. Myöskään Kainuussa malliin ei olla tyytyväisiä, mistä lienee osoituksena Kainuun soten päätös lopettaa yhteistyö muutosta toteuttamassa olleen konsulttiyrityksen kanssa.

Merja Ruha

yleislääketieteen erikoislääkäri, Kuhmo

Jekaterina Miloserdova

yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Kuhmo

Atte Veteläinen

yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Kajaani

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide