Turvallisuuspoliittinen asemamme kaipaa kirkastamista ulkomailla - Mielipide | HS.fi

Turvallisuus­poliittinen asemamme kaipaa kirkastamista ulkomailla

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheen viestin puutteellinen tulkinta on oire laajemmasta ongelmasta.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 9:07

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Suomen liikkumavapautta ja kiisti Venäjän etupiirivaatimukset uudenvuodenpuheessaan, joka sai poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä ulkomailla. Kireä turvallisuustilanne vahvisti puheen painokasta sanomaa.

Venäjä on kasannut joukkoja Ukrainan rajoille ja vaatinut takuita muun muassa Naton laajenemisen pysäyttämisestä. Niinistö toisti puheessaan tutun linjauksen siitä, että Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomen oma asia.

Vaikka tällainen linjanveto on ollut osa Suomen turvallisuuspoliittista puheenpartta jo vuosikymmeniä, moni ulkomainen asiantuntija tulkitsi Suomen vakavasti harkitsevan sotilaallista liittoutumista. Jopa Ruotsissa Suomen arveltiin olevan saunaillan päässä Nato-jäsenyydestä. Puheen viittaus Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuuteen ei saanut vastaavaa huomiota.

Ulkomaisten asiantuntijoiden ei voida olettaa olevan perillä suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun vivahteista, mutta Niinistön puheen viestin puutteellinen tulkinta on oire laajemmasta ongelmasta: Suomen turvallisuuspoliittista linjaa ei täysin ymmärretä maailmalla. Osasyy on Suomen niukka strateginen viestintä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta linjastaan ja yhä tärkeämmästä asemasta Pohjois-Euroopan turvallisuudessa.

Suomi on viime vuosina syventänyt merkittävästi puolustusyhteistyötään, jolla luodaan valmiuksia myös sodan ajan yhteistoimintaan. Sotilasliittoon kuulumattomuudesta huolimatta Suomesta on tullut tiivis osa Naton ympärille rakentuvaa läntistä puolustusjärjestelmää pohjoisessa Euroopassa.

Suomen linjaa ei voida enää pitää perinteisenä, sotilaallista yhteistyötä minimoivana liittoutumattomuutena. Se täyttää joidenkin kansainvälisen politiikan tutkijoiden määritelmät sotilaallisesta liittoutumisesta.

Suomi ei kuitenkaan ole Naton jäsen. Suomi ja Ruotsi muodostavat eurooppalaisista valtavirtaratkaisuista poikkeavan kaksikon, joka yhdistää sotilasliittoon kuulumattomuuden ja syvän sotilaallisen yhteistyön. Ratkaisu on omintakeinen, eikä Suomen turvallisuuspoliittisen linjan ymmärrettävyys ole itsestäänselvyys.

Tiivistyneen puolustusyhteistyön takia Suomella on aiempaa enemmän ulkovaltoihin kohdistuvia puolustuspoliittisia tarpeita ja intressejä. Suomen onkin tehtävä järjestelmällisemmin töitä, jotta maan asema ja linjaratkaisut ymmärrettäisiin maailmalla.

Yksi keino linjan selventämiseen on vahvempi viestintä Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta maan tärkeimpien kumppanimaiden poliitikoille, virkakunnalle, asiantuntijoille ja medialle.

Viestin tulisi olla seuraava: Vaikka Suomi ei kuulu sotilasliittoon, maa on halukas tiiviiseen puolustusyhteistyöhön. Suomen uskottava puolustuskyky palvelee Pohjois-Euroopan vakautta, vahvistaa läntisen puolustuksen pidäkettä alueella ja edistää Naton suoriutumista järjestön perustehtävässä, kollektiivisessa puolustuksessa.

Samalla suomalaisten on kyettävä antamaan perustelu usein esitettyyn ja ymmärrettävään kysymykseen. Jos Suomi halajaa syvää sotilaallista yhteistyötä, miksi Suomi ei liity Natoon?

Päävastuu Suomen aseman kirkastamisessa on turvallisuuspoliittisella johdolla – presidentillä ja valtioneuvostolla. Niinistön uudenvuodenpuhe oli osoitus siitä, että Suomen johtoa kyllä kuunnellaan.

Myös virkamieskanavat ovat viestin välittämisessä hyödyllisiä. Kansanedustajien suhteet lainsäätäjätovereihinsa ovat olennaisia, ja niitä pitäisi hyödyntää myös ulkopoliittisiin tarkoituksiin. Suomalaisilla poliitikoilla tulisi olla yhteinen näkemys Suomen strategisesta asemasta ja turvallisuustarpeista, jotta maailmalle voidaan lähettää yhtenäistä viestiä.

Selvempi näkemys Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta ja roolista palvelisi kehittyvän puolustusyhteistyön päämääriä. Kumppanimaiden kirkkaampi ymmärrys Suomen roolista Euroopan turvallisuudessa myös vahvistaisi Suomen edellytyksiä päästä Natoon, mikäli Suomi jonain päivänä päättää hakea jäsenyyttä.

Matti Pesu

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide