Miksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä? - Mielipide | HS.fi

Miksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?

Vähemmistökansan kielen opettamisessa kaikille Suomi voisi ottaa mallia toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista.

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 6:15

Buorre iđit! Mii Gullo?

Okta, guokte, golbma.

Tunnistatteko kielen? Minä en, ellen katsoisi nettisanakirjasta sanosesaameksi.yle.fi.

Kyse on pohjoissaamesta. Yllä lukee ”hyvää huomenta”, ”mitä kuuluu?” ja ”yksi, kaksi, kolme”.

Pohdin teinipojan kanssa, minkä kielen hän ottaisi valinnaisaineeksi. Päädyimme venäjään. Englanti on jo kuin tehdasasetus: kieli, jota kaikkien suomalaisten oletetaan osaavan. Siitä on kauan sitten tullut se kolmas kotimainen – tai oikeastaan toinen, koska monet nuoret osaavat englantia paremmin kuin ruotsia.

Viime kesänä kävin Siida-museossa Inarissa. Siellä tutustuin neljänteen, viidenteen ja kuudenteen kotimaiseen: inarinsaameen, koltansaameen ja pohjoissaameen. Osa sanoista oli täysin vieraita, osa kuulosti tutulta. Golbma, kolme. Várut, varo.

Miksi en tunnistanut yhtäkään sanaa? Vika on toki minussa, mutta ei vain minussa.

Suomalaiset ovat pieni kansa, ja pidämme usein vaistonvaraisesti vähemmistöjen puolta. Toissa kesänä helsinkiläisnuoret marssivat valkoisen amerikkalaispoliisin surmaaman mustan George Floydin puolesta. Viime vuosina Suomessa on keskusteltu yhä enemmän maahanmuuttajien kokemasta rasismista, ja hyvä niin.

Lähelle on joskus vaikeampi nähdä kuin kauas. En muista suomalaisnuorten tukkineen Mannerheimintietä saamelaisten puolesta. Saamelaisten oikeudet kun törmäävät pohjoisessa maanomistajien oikeuksiin, ja äkkiä ristiriidat ovat kotiovella. Selittääkö hankala suhde omiin vähemmistöihin sitä, että suomalaiskouluissa ei opeteta saamen kieliä kaikille?

Mallia voisi ottaa toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista, jossa kävin koulua 1990-luvulla. Kaikkien piti ottaa lukion toiseksi viimeisellä luokalla maorin kieli, jota oli yksi oppitunti viikossa. Se ei ollut paljon, mutta mieleen jäivät sentään alkeet. Kia ora! Hei! Haere Mai! Tervetuloa!

Ennen kuin kukaan valittaa pakkosaamesta, kehotan ajattelemaan asiaa tuoreesta näkökulmasta, bonussaamena. Jos kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, kannattaa tuntea omatkin vähemmistöt – ja edes alkeet heidän kielestään.

Geasuhago? Kiinnostaako?

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide