Ilmastokriisin torjunta edellyttää nopeaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Yritysten ja kuluttajien ohjaamiseen tarvitaan sekä suoria kieltoja että voimakasta hintaohjausta. Vaikka tarvittava päästöohjaus on vielä alkutekijöissään, esimerkiksi bensan hintaa koskeva keskustelu käy jo nyt kuumana.
Yksi ehdotus pattitilanteen ratkaisemiseksi on niin sanottu hiiliosinko. Mekanismi on jo käytössä Kanadassa, jossa sitä on hyvien kokemusten ja kansalaisten tuen myötä viime vuosina laajennettu entisestään.
Hiiliosinkojärjestelmässä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavan toiminnan hintaa lisätään päästöveroilla. Verotuottoja ei kuitenkaan ohjata valtion pussiin, vaan ne jaetaan takaisin kansalaisille esimerkiksi veronpalautuksen yhteydessä.
Hiiliosingossa on monia hyviä puolia. Se lisää päästöverojen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, noudattaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja lisää kannustimia päästöjen vähentämiseen rokottamatta kohtuuttomasti pienituloisia. Tutkimusten mukaan hiiliosinko on tulonjakovaikutuksiltaan progressiivinen, vaikka osinkoa maksettaisiin tasajaolla.
Kiistely siitä, vähennetäänkö päästöjä vai ei, on ajanhukkaa. Nyt on keskityttävä pohtimaan hyväksyttäviä keinoja. Voisiko hiiliosinko olla yksi tällainen keino?
Saara Hietanen
veroasiantuntija, Finnwatch ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.