Mielenterveys on osa lasten terveysturvallisuutta - Mielipide | HS.fi

Mielenterveys on osa lasten terveysturvallisuutta

Toimenpiteiden vaikutukset lasten psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen eivät ole toisarvoisia pandemian hoidon sivuvaikutuksia, vaan ne on ehdottomasti otettava huomioon.

14.1. 2:00

Lasten terveysturvallisuudesta ja koulujen etäopetuksesta on keskusteltu ja kiistelty viime viikkoina, ja uskoakseni näin tulee jatkumaankin. Keskustelua voisi auttaa terveysturvallisuus-sanan merkityksen selkiinnyttäminen.

Julkisessa keskustelussa on terveysturvallisuudessa keskitytty fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen kautta hallintorakenteiden. Lasten terveysturvallisuus on tarkoittanut heidän suojaamistaan infektioilta. Sana terveys pitää sisällään kuitenkin myös psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden. Tämä tulisi jo lähtökohtaisesti ottaa huomioon puhuttaessa terveysturvallisuudesta. Erityisen tärkeätä se on lasten kohdalla, koska lasten elämään kohdistuvilla rajoituksilla ja erityisesti koulusululla on nykyisessä tilanteessa vastakkaisia vaikutuksia näihin kahteen terveyden osa-alueeseen.

Toisessa vaakakupissa ovat koulusulun ja muiden rajoitusten vaikutukset lasten fyysiseen ja toisessa psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Fyysisen terveyden puolella ovat koronavirusinfektiot. Ne ovat valtaosalla lapsista lieviä ja ohimeneviä. Erityisessä riskissä olevat lapset ja heidän omaisensa suojataan rokotteilla. Psyykkisen terveyden puolella on suomalaistenkin tutkimusten mukaan laaja-alainen pahoinvointi, joka näkyy muun muassa koulunkäyntiin liittyvänä stressinä ja uupumuksena. Ahdistuneena ei opi. Näillä ongelmilla on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja elämään, varsinkin kun mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet.

Toimenpiteiden vaikutukset lasten psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen eivät ole toisarvoisia pandemian hoidon sivuvaikutuksia, vaan ne on ehdottomasti otettava huomioon osana lasten terveysturvallisuutta ja siitä huolehtimista.

Tytti Solantaus

lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori

Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide