Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore tutkimus käynnisti vilkkaan keskustelun peruskoululaisten oppimistulosten erojen kasvusta. Ilmiö itsessään ei kuitenkaan ole uusi, vaan kyseessä on ilmiön voimistuminen.
2000-luvun alun Pisa-tutkimuksissa Suomi loisti kansainvälisesti, muttei parhaimmistonsa vaan heikoimpiensa kautta. Ilmiötä kutsuttiin koulutuksen pystyksi hännäksi, sillä Suomen heikoimmat oppijat olivat muihin OECD-maihin verrattuna jopa kaksi vuotta muiden maiden heikoimpia edellä. Sittemmin tämä häntä on laskenut ja erot korkeimpien ja heikoimpien oppimistulosten välillä ovat kasvaneet huomattavasti.