Sanat ”hyi helvetti, mikä äiti” kajahtivat perääni vastikään Töölössä. Ne kajahtelivat päässäni vielä tunteja tilanteen jälkeen.
Tein lapsille lounasta, kun huomasin, että yksi ainesosa puuttuu, ja päätin käväistä lähikaupassa. Jätin kuopukseni nukkumaan rattaisiin itkuhälyttimen kanssa kaupan eteen, lumikasan viereen, ettei katolta putoaisi lunta niskaan. Maksaessani ostosta, paukkasi ovesta sisään tyylikkäästi pukeutunut vanhempi nainen vihaisesti huutaen: ”Kuka on jättänyt lapsensa kadulle yksin? Pitäisikö tässä soittaa poliisit?”