Siirtymä fossiilittomaan energiaan on myös turvallisuuspolitiikkaa

Olemme nyt käännekohdassa, jossa turvallisuuskriisi pitää ottaa vakavasti myös energiapoliittisena kysymyksenä.

7.3. 2:00

Euroopan turvallisuustilanne on hetkessä huonontunut. Se vaikuttaa olennaisesti myös Venäjän toimittamasta öljystä, kaasusta ja sähköstä suuresti riippuvaisiin Suomen ja Euroopan energiajärjestelmiin.

Energiaturvallisuus on yhä keskeisempi osa kansallista turvallisuutta. Siihen kuuluvat polttoaineiden ja muiden energiantuotannon kannalta olennaisten materiaalien huoltovarmuus, järjestelmien toimivuus ja joustavuus häiriötilanteissa, energialähteiden moninaisuus ja omavaraisuus.

Yleisimmin on puhuttu huoltovarmuudesta – eli siitä, että Suomella on kriisitilanteissakin käytössään riittävästi polttoaineita sähkön- ja lämmöntuotantoon – sekä sähköverkkojen toimivuuden turvaamisesta.

Energiasektori ja sitä ohjaava energiapolitiikka on Suomessa perinteisesti pidetty irrallaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta vastaavat ministerit eivät kuulu ilmasto- ja energiapoliittiseen ministerityöryhmään. Energiapoliittisia päätöksiä on tehty markkinalogiikalla.

Virossa on toimittu päinvastoin. Maa on turvallisuuspoliittisista syistä irtautunut Venäjältä tuodusta energiasta, alun perin palavankiven avulla, mutta yhä enemmän myös uusiutuvalla energialla ja sähkönsiirtoratkaisuilla. Energiaa ei Suomessakaan voida enää käsitellä erillään Suomen ja Euroopan turvallisuudesta.

Fossiiliton energia hajauttaa maailman energiamarkkinoita, vähentää kriisialttiutta ja parantaa kansallista turvallisuutta erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, jotka ovat riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Monet poliitikot ovat jo peräänkuuluttaneet uusiutuvaan energiaan pohjaavan energiasiirtymän nopeuttamista, jotta voimme olennaisesti vähentää riippuvuuttamme Venäjästä.

Energiasiirtymään liittyy silti myös uudenlaisia turvallisuusriskejä, kuten riippuvuus uusiutuvan energian edellyttämistä kriittisistä materiaaleista. Vaikka energiasiirtymä ei vapauta meitä geopoliittista riskeistä, uusiutuvaan energiaan pohjautuvassa hajautetummassa järjestelmässä sietokyky sään tai esimerkiksi sotilaallisten iskujen aiheuttamia häiriöitä vastaan on vahvempi.

Energiasiirtymän uusiin riskeihin varautuminen edellyttää energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden uudelleen määrittelyä nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Nopeimmin vaikutamme asiaan vähentämällä energiankulutusta ja hyödyntämällä älykästä kulutusjoustoa. Voimme supistaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää sähkönkulutusta sellaisina aikoina, joina markkinoilta ei ole saatavissa riittävästi tuuli- tai vesivoimaa.

Energiayhtiöiden pitää kehittää kulutusjoustoa. Voimme myös hyödyntää kotimaista bioenergiaa sen verran, että se ei uhkaa metsiemme monimuotoisuutta tai hiilinieluja. Turpeen pysyvä palautus tärkeäksi polttoaineeksi ei ole kokonaisturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu.

Suomessa jo käynnissä oleva energiasiirtymä lisää tuulivoiman määrää sekä vahvistaa sähköverkkoja niin Pohjois- ja Etelä-Suomen kuin Suomen ja Ruotsinkin välillä. Älyverkkojen käyttöönoton ohella myös energiankulutusta on vähennettävä.

Jatkossa energiasiirtymää tulee tarkastella aiempaa laajemmin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Maanpuolustus nojaa suurelta osalta fossiilisiin polttoaineisiin, mutta Puolustusvoimien oma ilmasto- ja energiaohjelma on jo lisännyt puolustuksen energiatehokkuutta. Energian tuotannon ja kulutuksen riskien arvioimiseksi puolustushallinto kannattaa ottaa aiempaa laajemmin mukaan energiapolitiikan valmisteluun.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti näyttää selkeästi, että ilmastonmuutos on yhä planeettamme suurin turvallisuusriski. Ruoka- ja vesiturvallisuus edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista. Myös tämän takia fossiilisesta energiasta pitää luopua. Energiasiirtymän vauhdittaminen energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja sähköistämisen avulla puolestaan lisää Suomen kokonaisturvallisuutta.

Paula Kivimaa

Kirjoittaja on tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskuksessa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide