Pitkää ikää tärkeämpi tavoite on terve ja onnellinen elämä

110-vuotiaaksi eläminen edellyttää usean tekijän samanaikaista onnistumista.

12.3. 2:00

Onnittelut Suomen vanhimmalle, 110-vuotiaalle Astrid Qvistille (HS 6.3.). Hänen muistelemansa liha- ja voi ruokavalio ei kuitenkaan hätkäytä ”terveysintoilijoita”, sillä pitkään on tiedetty, että satavuotiaat ja etenkin supersatavuotiaat eli 110-vuotiaaksi eläneet ovat oma lukunsa ja heidän antamansa terveysvinkit voivat olla lähes mitä tahansa.

Satavuotiaiden lukumäärä Suomessa oli viime vuonna jo yli tuhat. Kehitystä kuvaa, että 1960-luvun lopulla kaikista silloisista satavuotiaista julkaistiin elämäkerrat – heidän lukumääränsä kun oli alle 20. Eräs heistä, 106-vuotias nainen, arveli pitkän iän kannalta tärkeintä olevan iloisen luonteenlaadun ja paljon työn. Ruokavaliostaan hän kertoi, ettei siinä ollut niinkään ollut lihaa tai rasvaa, kova (ruis)leipä oli parasta – kunhan sitä olisi aina saanut tarpeeksi. Henkisen vireyden ja aktiivisuuden suurta merkitystä korosti, että hän edelleen seurasi maailman menoa. Yksinäisyys kuitenkin vaivasi: kaikki sukulaiset ja tuttavat olivat kuolleet.

Maapallolla on useita erilaisia ruokavaliota, jotka edesauttavat onnistunutta vanhenemista, mutta yhteistä niille on runsas kuitupitoisuus ja vähäinen kovan rasvan määrä. Okinawalaiset satavuotiaat, jotka on mainittu maailman terveimmiksi, ovat elämässään nauttineet pääosin bataateista tehtyä ruokaa, jossa rasvaa on ollut alle kymmenen prosenttia.

Mutta: 110-vuotiaaksi eläminen edellyttää usean tekijän samanaikaista onnistumista. Terveelliset elintavat varmasti lisäävät mahdollisuuksia päästä 90-vuotiaaksi, mutta etenkin sen jälkeen ne eivät enää yksin riitä. Geenien suhteellinen merkitys lisääntyy yli satavuotiailla ja etenkin supersatavuotiailla. Astrid Qvistin isosiskotkin elivät yli satavuotiaiksi.

Hyvää tuuriakin tarvitaan: arkkiatri Arvo Ylppö kuoli tapaturman jälkiseurauksiin 104-vuotiaana. Arkkiatri kannatti terveitä elintapoja, tosin ainakaan sokeria hänen ei kerrota säästelleen ja hän nukkuikin vain viisi tuntia vuorokaudessa. Nämäkin ovat vastoin nykyisiä yleisiä terveysohjeita.

Vaikka eliniän odote on toistaiseksi jatkuvasti pidentynyt, ihmisen biologia sallii supersatavuotiaaksi pääsyn vain hyvin harvoille. Tämän tosiasian muuttaminen edellyttäisi mahdollisuuksia vaikuttaa vanhenemisilmiön perusmekanismeihin.

Luomakunnassa on lajeja, jotka elävät selvästi ihmistä kauemmin. Teoriassa vaikkapa 200-vuotiaaksi eläminen voi olla ihmisellekin mahdollista, kunhan mekanismit selvitetään ja niihin pystytään vaikuttamaan. Onko se eettisesti ja maapallon kestokyvyn kannalta toivottavaa on sitten toinen kysymys. Terveen ja onnellisen eliniän maksimoiminen lienee järkevämpi tavoite. Käytössä olevilla konsteilla – kuten valtimotautien ehkäisyllä – se on myös mahdollista.

Timo Strandberg

professori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide