Lännen yritykset eivät voi palata Putinin Venäjälle

Venäjän mahdollisuus uudistaa talouttaan katoaa.

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 9:15

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti hyökkäyksestä Ukrainaan, hän tuli samalla tuominneeksi maansa taloudelliseen tuhoon.

Sota Ukrainassa voi päättyä kohta tai myöhemmin, mutta läntisten sijoittajien ja yritysten luottamus Venäjän nykyhallintoon ei enää palaa. Läntisten yritysten pako Venäjältä pitää sisällään sen ajatuksen, että ne pysyvät poissa niin kauan kuin Putin hallitsee. Mitä pitempään tämä kestää, sitä varmemmin Venäjän talous tuhoutuu.

Venäjä on taantuva resurssitalous, joka tarvitsee paljon enemmän läntistä osaamista kuin se haluaa myöntää. Maailma siirtyy kohti päästötöntä energiantuotantoa, ja Venäjällä pitäisi olla kiire modernisoida talouttaan. Siihen Venäjä tarvitsisi apua. Nyt tämä vielä raollaan ollut ikkuna sulkeutuu, koska länsi vetäytyy eikä palaa ajoissa.

Venäjä on ollut tärkeä markkina monille läntisille yrityksille – erityisesti energia-alan toimijoille. Näiden yhtiöiden toiminta Venäjällä on ollut kohtuullisen turvattua ja ennakoitavaa, koska ne ovat toimineet Venäjän kannalta strategisella alalla. Nyt tämä sidos muuttuu hirttoköydeksi. Energia-alalla sopimukset on Venäjällä tehtävä valtion ja paikallisen hallinnon kanssa. Putinin sodan jälkeen hallinnon kanssa tehtävät sopimukset kirjoitetaan verellä.

Venäjän-vastaiset pakotteet ovat herkistäneet kuluttajat lännessä. Suomalaisten ärtymys pakotti Fazerin lopettamaan toimintansa Venäjällä, vaikka alun perin yhtiö aikoi jäädä. Pois tulevat myös Valio ja Paulig. Energia-alan yrityksillekin mainehaitta on aito vaara. Venäläisen Lukoilin omistama Teboil-ryhmä tuntee tämän hyvin.

Suomalaisten yritysten jättiläinen Venäjällä on Fortum. Fortumilla on tytäryhtiö Uniperin kanssa Venäjällä noin 7 000 työntekijää ja 12 voimalaitosta. Fortum on päässyt toistaiseksi melko vähällä, sillä sen kuluttajatuotteet eivät ole yhtä helposti boikotoitavia kuin suklaalevyt.

Yhtiön – huonolta näyttävä – perustelu on se, että sillä on velvollisuus toimittaa kuluttajille sähköä ja lämpöä Venäjällä. Hieman paremmalta maistuva selitys on se, että jos Fortum poistuu, toiminta jatkuu jonkin venäläisen toimijan johdolla, mikään ei muutu ja Venäjän toimintojen 5,5 miljardin euron tasearvo kirjataan alas. Sen päälle voi tulla vielä paljon muita taseen ulkopuolisia vastuita.

Fortumin tuotot Venäjän-toiminnoista ovat olleet suurin piirtein samankokoiset kuin osingot valtio-omistajalle, siis veronmaksajille. Nyt tämä 500 miljoonan ”siirtomääräraha” näyttää aika rumalta, olipa selitys paremman tai huonomman näköinen.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide