Husilla on ratkaistavana iso joukko ongelmia, joista yksi on ylitse muiden

Enemmän resursseja tulee panostaa potilaan kohtaamiseen sekä hyvin koulutettujen huippuammattilaisten yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin.

Hoitajapula on yksi Husin ongelmista.

23.3. 14:30

Hus (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on valtava 24 Uudenmaan kunnan omistama organisaatio, jossa toimii 28 000 terveydenhuollon osaajaa ja joka nyt soten myötä muuttuu Hus-yhtymäksi (HS 13.2.). Husin uuden toimitusjohtajan tulevalla agendalla on viisi merkittävää muuttujaa: työhyvinvointi, hoidon saatavuus, hoitojonojen ja hoitovelan poistaminen, sote-uudistuksen vaikutus talouteen ja uusi strategia (HS 24.2.).

Tämän listan ohella Husilla on ratkaistavana muitakin ongelmia. Yksi on hoitajapula. Kokeneita hoitajia ja lääkäreitä on lähtenyt parin viime vuoden aikana Husista todella paljon. Tilalle on otettu uutta ja usein vähemmän kokenutta työvoimaa.

Tuoreen henkilöstökyselyn mukaan enää alle 60 prosenttia henkilökunnasta suositteli Husia työnantajana. Vielä vuonna 2014 vastaava luku oli 85 prosenttia. Erikoistuvista sairaalalääkäreistä enää vain 34 prosenttia suositteli Husia työnantajana.

Toinen ongelma on Apotti-potilastietojärjestelmä, joka pandemian ohella on epäilemättä ollut myötävaikuttava tekijä vallitsevaan hoitovelkaan. Apotti on aikasyöppö: lääkäri ehtii hoitaa merkittävästi vähemmän potilaita kuin aikaisemmin. Apotti oli todella kallis hankinta vuonna 2016, ja käytön jatkuessa kustannukset eivät vähene vaan päinvastoin kasvavat. Potilastietojärjestelmän päätavoite on edistää potilaan hoitoa ja hoidon saatavuutta ja parantaa potilasturvallisuutta. Apotti on epäonnistunut näissä tavoitteissa.

Apotin puolustajien (Apotti oy ja Husin kehitysjohto) mukaan käyttöönotto toi tiedolla johtamisen, jonka turvin ”asiakkaille voidaan tarjota kohdennetumpia, laadukkaampia, turvallisempia ja kokonaisvaltaisempia palveluita kustannustehokkaammin”. Tämä fraseologia tuskin auttaa etulinjan apottiahdistukseen.

Elektroniset potilastietojärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen, eikä vanhaan ole paluuta. Potilastietojärjestelmän pitää kuitenkin olla käyttäjäystävällinen, josta terveydenhuollon ammattilainen selviää mahdollisimman sujuvasti. Potilastyössä potilaan tulee olla keskiössä eikä tietokoneohjelman. Apotti 2.0 -ohjelman tarkoituksena on parantaa käytettävyyttä, mutta siihen on vielä pitkä matka.

Kolmas ongelma on, että Hus-yhtymän rahoituspotista ei ole erikseen allokoitu rahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen, vaikka Hus on yliopistollinen sairaala Hyks. Tätä on vaikea uskoa, kun muistetaan, kuinka takavuosina yliopistosairaalan kokonaisbudjetista peräti 12 prosenttia kohdennettiin opetukseen ja tutkimukseen. Opetuksella, tutkimuksella ja tieteelliseen näyttöön pohjautuvilla innovaatioilla rakennetaan Suomen terveydenhuollon tulevaisuus. Tämän päivän huippututkimus on huomisen kliinistä huippupraktiikkaa. Laiminlyönnin seuraukset voivat olla merkittäviä, ja ne näkyvät vasta viiveellä.

Vaikka Husin johdon laatima tärkeiden tavoitteiden lista onkin kattava ja pragmaattinen, edellä luetellut ongelmat ovat myös merkittäviä ja vaativat uudelleen arviointia. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: enemmän resursseja tulee panostaa potilaan kohtaamiseen sekä hyvin koulutettujen huippuammattilaisten yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin.

Jorma Paavonen

emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide