Ukrainan sota korostaa tarvetta muuttaa pakolaisaseman perusteita

Turvapaikan perusteena on korostettu henkilökohtaisen vainon uhkaa. Myös sotaa ja väkivaltaa pakenevat tarvitsevat suojelua.

12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 13:54

Euroopassa on pitkään keskusteltu pakolaissopimuksen riittämättömyydestä. Ukrainan sodan sytyttyä asia on taas ajankohtainen. Turvapaikan voi saada Suomessa ja muualla EU:ssa, jos hakija on vaarassa joutua henkilökohtaisen vainon kohteeksi liittyen alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen tai poliittiseen mielipiteeseen. Tämä kriteeri ei suoraan sovellu tilanteeseen, jossa suuri määrä ihmisiä pakenee sotaa.

Pakolaisten suojelun perusta on YK:n pakolaissopimus. Se hahmoteltiin vuonna 1951 toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Aluksi sopimus keskittyi vain ennen vuotta 1951 pakoon lähteneisiin eurooppalaisiin pakolaisiin, mutta vuonna 1967 sopimus laajennettiin koskemaan Euroopan ulkopuolisia pakolaisia ja vuoden 1951 jälkeistä tilannetta.

Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n (nykyisen Afrikan unionin) sopimus vuodelta 1969 ja joihinkin Latinalaisen Amerikan valtioihin pätevä Cartagenan julistus vuodelta 1984 hyväksyvät sotaan ja väkivallan uhkaan liittyvät pakolaisaseman perusteet. Nyt kriisin puhjettua Euroopassa voimme oppia näistä sopimuksista.

Suomessa turvapaikkaa hakeneille voidaan myöntää toissijaista suojelua, elleivät turvapaikan saamisen edellytykset täyty. Toissijaista suojelua voi saada esimerkiksi aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan uhan vuoksi. Pakolaisaseman saanut voi tuoda perheenjäsenensä Suomeen, toissijaista suojelua saavan tulee täyttää tiukat talouskriteerit.

Maaliskuun alussa hyväksyttiin EU-komission historiallinen ehdotus aktivoida EU:n alueella tilapäisen suojelun direktiivi. Tämä vuonna 2001 hyväksytty direktiivi on laadittu siltä varalta, että EU:hun saapuu suuri joukko ihmisiä, jotka eivät voi palata kotiseudulleen esimerkiksi sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia. Vasta nyt, kun sotaa paetaan Euroopan sisällä, EU on valmis ottamaan 20 vuotta valmiina olleen direktiivin käyttöön, vaikka kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat vaativat sitä esimerkiksi Syyrian ja Afganistanin sotien aikana.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa tilapäisen oleskeluluvan antamisen tietylle väestöryhmälle. On tärkeää, että Ukrainasta paenneet saavat nyt Suomessa tilapäistä suojelua. Suomi on myös toiminut vastuullisesti keskeyttäessään Ukrainaan suuntautuvan maasta poistamisen kaikissa käännytys- ja karkotuspäätöksissä.

Jo yli kaksi miljoonaa ihmistä, pääosa heistä naisia ja lapsia, on joutunut pakenemaan Ukrainasta. Miljoonia ihmisiä on myös paennut alueelta toiselle Ukrainan sisällä. Ukrainasta pakenevien pääsy maasta tulee kaikin keinoin varmistaa, sillä kansainvälisen suojelun hakeminen on ihmisoikeus.

Ukrainan läntiset naapurimaat ovat vastaanottaneet valtaosan paenneista. Suomen ja EU:n tulee tukea näitä naapurimaita ja ottaa vastaan niistä eteenpäin siirtyviä ihmisiä. Myös Venäjältä alkaa sodan seurauksena tulla maan nykyhallintoa pakenevia, ja heillekin pitää tarjota suojelua Suomessa ja muissa EU-maissa.

Ukrainalaisten hätään on vastattu, mutta on hätkähdyttävää, että Euroopan ulkopuolelta tulleita turvapaikanhakijoita on kohdeltu Suomessa ja Euroopassa eri tavalla. Osa aiemmin vastahakoisesti turvapaikanhakijoita ja pakolaisia vastaanottaneista EU-maista on nyt toivottanut Ukrainasta pakenevat tervetulleiksi. Suomessakin uudenlaista solidaarisuutta on havaittavissa ryhmissä, jotka ovat aiemmin vaatineet tiukempaa suhtautumista turvapaikanhakijoihin.

Samalla Euroopan ulkopuolelta saapuneet suojelun tarpeessa olevat ovat kohdanneet syrjivää ja rasistista kohtelua. Ukrainan rajalla esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla on ollut vaikeuksia päästä pois maasta, ja jotkut ovat joutuneet väkivallan kohteeksi rajan ylittämisen jälkeen.

Kaikkia pakenemaan joutuneita tulee auttaa tasapuolisesti. Poliittiset tavoitteet tai vääristyneet hierarkiat eivät saa määrittää pakolaisten suojelua. Ukrainan sotaa pakenevien ohella pitää muistaa myös muita maailman eri alueilta pakoon lähteneitä ja heidän hätänsä.

Eveliina Lyytinen ja Saara Pellander

Lyytinen on tutkijatohtori ja Pellander toimitusjohtaja Siirtolaisuusinstituutissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide