Kyseenalaiset ja epäonnistuneet veistokset voisi sijoittaa omaan puistoon

Patsaiden kaataminen tai tuhoaminen ei ole sivistysvaltion arvoista. ”Pastissien puistoon” pystytettäisiin epäonnistuneita veistosjäljitelmiä ja aatteiltaan kyseenalaisia teoksia.

Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittama Maailman rauha -veistos sijaitsee Hakaniemenrannassa.

15.3. 14:15

Raaka sota Ukrainaa vastaan on ymmärrettävästi herättänyt reaktioita hyökkäävää valtiota symboloivia objekteja kohtaan. Kansantaiteilija Oleg Kirjuhinin (1929–1991) veistämä Maailman rauha -monumentti (1989) Helsingin Hakaniemessä on ollut aiemminkin ilkivallan kohteena, mutta nyt mielenosoitusten kohteena ei ole edesmennyt Neuvostoliitto vaan sen yhtä murheellinen perillinen, Vladimir Putinin ohjastama Venäjä.

Mitä pitäisi tehdä Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittamalle veistokselle? Olisiko syytä säilyttää se muistutuksena suomettumisen ajasta ja sopivana mielenilmausten kohteena aina silloin, kun idästä puhaltaa aggression tuuli? Vai vietäisiinkö teos valimoon sulatettavaksi niin kuin moni toivoo? Yli kuusimetrisestä veistoksesta saisi kohtalaisesti pronssia moniin tarkoituksiin.

Entä teoksen taiteelliset ja symboliset merkitykset, kannattelevatko ne säilyttämistä? Jos punnitaan Kirjuhinin luomuksen ainutkertaisuutta, pitää muistaa, että se on – lempeästi sanoen – karkea pastissi Jean-Babtiste Carpeaux’n vuonna 1874 valmistuneen suihkukaivoveistoksen figuuriryhmästä. Teoksen nimi on Neljä ilmansuuntaa ja se koristaa Marco Polon puistoa Pariisissa.

Fontanan alastomat naisfiguurit esittävät ilmansuuntien lisäksi neljää maanosaa, Afrikkaa, Eurooppaa, Aasiaa ja Amerikkaa. Rodullistaen muotoillut, notkeat hahmot tanssivat ympyrää ja kannattelevat taivaanpalloa, jota kiertää eläinradan kuvanauha. Vesiallasta täydentävät laukkaan nousevat myyttiset merihevoset.

Neljän ilmansuunnan sisältöä ei ryydittänyt pelkkä universumin kuvaus. Afrikkaa edustavan figuurin nilkkaan on kiinnitetty särkynyt kahlerauta, orjuuden vastainen kommentti. Se ei jäänyt aikalaisilta huomiotta.

Kirjuhinin teoksen hahmot eivät ole notkeita. Ne poseeraavat kankein polvin ”viharauhaansa”. Figuurien asut määrittävät kunkin etnistä taustaa. On tataarilakkia ja arabikaapua. Vain yksi hahmoista on nainen. Sen roolina on esittää äitiyttä.

Veistosryhmän näkyvimmästä liikedynamiikasta vastaavat kaikkiin ilmansuuntiin kohotetut nyrkit. Rauhanaatetta kerrakseen! Figuurien kannattelemaa palloa koristavat voitonlehvät, jotka muistuttavat Neuvostoliiton vaakunan vehnäkruunua. Symboliikka on siis puoliavointa: voitonlehvät vihjaavat siihen, että todellinen rauha tulee vain neuvostokommunismin globaalin ekspansion myötä.

Kirjuhinin työtä ei ollut alun perin tarkoitettu Suomeen. Teoksen muut valut on sijoitettu eri puolille Neuvostoliittoa. Vain yksi versio rahdattiin ulkomaille, Suomeen. Silloin Neuvostoliitto oli jo loppunsa lähellä ja sosialistinen realismi taiteen ulkokehällä, jos edes siellä.

Kirjuhinin veistos kuitenkin merkitsi lahjaa, josta oli poliittisista syistä hankala kieltäytyä. Ehkä ajateltiin, että se piilotetaan vertauskuvallisesti ”oikeaan” paikkaan, työväenliikkeen hallitseman Hakaniemen laidoille.

Matti Hauptin veistos Kohottava voima (1962) Telakkapuistossa.

Patsaiden kaataminen tai tuhoaminen ei ole sivistysvaltion arvoista. Kaltoinkohtelun sijasta Kirjuhinin teokselle voitaisiin jostakin osoittaa ”pastissien puisto”. Sinne pystytettäisiin epäonnistuneita veistosjäljitelmiä ja/tai aatteiltaan kyseenalaisia teoksia.

Maailman rauhan seuraksi sopisi näin aluksi viedä Matti Hauptin Telakkapuistoon pystytetty Kohottava voima (1962). Se on tökerö jäljitelmä klassisesta teoksesta: Haupt nappasi mallin Auguste Rodinin Helvetin porttien (1880–1917) yläosaa koristavasta ”Kolmen varjon” veistosryhmästä.

Markku Valkonen

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide