Suomen paikka on Natossa – nyt tarvitaan johtajuutta

Venäjä yhteiskuntana taantuu lähes joka mittarilla. Tämä tekee Venäjästä erityisen vaarallisen.

17.3. 2:00

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainan alistamiseksi tuli useimmille meistä yllätyksenä, vaikka sen ei olisi pitänyt enää tulla. Vladimir Putinin Venäjän valmius ajaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteitaan asein ja muin vihamielisin vaikuttamisen keinoin oli jo moneen kertaan todistettu.

Diplomatiaa ja sanktioita tarvitaan, mutta olisi naiivia kuvitella, että Venäjän politiikka muuttuisi järkipuheella tai edes järeillä sanktioilla erilaiseksi siitä, mitä nyt nähdään Ukrainassa – niin kauan kuin nykyisenkaltainen regiimi on Venäjällä vallassa. Samanlaista aggressiota pienemmässä mittakaavassa on nähty Putinin koko valtakauden ajan. Voimaan on vihdoin vastattava myös vastavoimalla, asetoimituksin ja muulla tuella.

Venäjä yhteiskuntana taantuu lähes joka mittarilla. Tämä tekee Venäjästä erityisen vaarallisen. Vain ydinaseet ja valmius tarttua aseisiin tekevät Venäjästä enää mahtitekijän maailmanpolitiikassa. Kun moraaliset pidäkkeet puuttuvat, Putinin Venäjä turvautuu myös keinoihin, joita muut suurvallat eivät tohdi käyttää.

Suomella ei ole Putinin Venäjän kanssa yhteisiä arvoja, vain joitakin rajanaapuruuden tuomia yhteisiä intressejä. Aggressiivisen suurvallan rajanaapuruus on samalla aina uhka. Venäjän uhan takia Suomen puolustusta on määrätietoisesti vahvistettu omin voimin ja yhteistyössä muun lännen kanssa. Suomen jäsenyys Natossa toimisi lisäpelotteena: se nostaisi Venäjän sotilaallisen aggression kynnyksen ylittämättömäksi, siksi mitä se jo on Naton jäsenmaissa. Muuta uskottavaa ulkoista pelotetta Suomelle ei ole tarjolla. Ruotsi ei riitä. Yhdysvallat tukee mutta ei takaa. EU-puolustus on toiveajattelua.

Ruotsi jakaa Suomen huolen Venäjän uhasta. Se lopetti yksipuolisen aseidenriisuntansa ja kohentaa nyt kiireellä puolustustaan. Silti Ruotsin tilannearvio ei välttämättä ole sama kuin Suomen. Ruotsilla on 200-vuotinen puolueettomuushistoria. Ruotsi on Yhdysvalloille Suomea tärkeämpi. Ruotsin suojana ovat paitsi Suomi myös Norja, Tanska ja Baltia.

Muuta uskottavaa ulkoista pelotetta ei ole tarjolla.

Suomi voisi olla Norjan asemassa. Nyt Suomi on Viron asemassa, mutta ilman Naton turvatakuita. EU-jäsenyys ei ole turvatakuu. Lähes kaikki muut EU-maat ovat Naton jäseniä. EU-maiden kansalaisista 94 prosenttia on NATO-maiden kansalaisia. Nämä maat luottavat Naton turvatakuisiin. Niiden takana on Yhdysvaltain koko voima, ja sen Venäjä tietää.

Hakeutuminen Naton jäseneksi ankkuroisi Suomen turvallisuuden lopullisesti länteen, sinne minne muutenkin kuulumme. Nyt siihen on tilaisuus. Nyt kansan enemmistön tuki on saatavissa. Ennen muuta tarvitaan johtajuutta.

Ruotsin seura olisi toivottava, mutta sitä ei välttämättä tarvita. Vielä vähemmän meillä on varaa siihen, että Ruotsi sittenkin päätyisi hakemaan Naton jäsenyyttä, mutta Suomi ei – syystä tai toisesta – seuraisi mukana. Todennäköisyys sille, että Suomi pääsisi myöhemmin Naton jäseneksi, jos mieli muuttuisi, laskisi. Venäjän painostus ja lännen epäilykset linjastamme kasvaisivat yhtä jalkaa.

Suomi voisi tahtomattaan luisua puolueettomaksi Ukrainan tavoin. Nyt tiedämme, miten puolueettomalle Ukrainalle sitten kävi.

Pasi Patokallio

suurlähettiläs (emeritus)

Suomen edustaja monissa asevalvontaneuvotteluissa

Aapo Pölhö

Suomen Nato-suurlähettiläs (emeritus)

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide