Työkyvyttömyyttä pitää ehkäistä vaikuttavin keinoin

Toiminnan suunnitelmallisuus, oikea-aikaisuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa pitkäaikaisten vaikutusten saamiseksi.

17.6. 2:00

Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 17 500 henkilöä eli keskimäärin noin 48 henkilöä joka päivä. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ennätyksellisen alhainen, on se edelleen korkea. Vaikuttavia keinoja työkyvyttömyyden alentamiseen tarvitaan.

Tutkimukset osoittavat, että erilaisten – esimerkiksi yksilö- ja työyhteisötason – toimenpiteiden yhdistäminen on vaikuttavaa. Myös toiminnan suunnitelmallisuus, oikea-aikaisuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa pitkäaikaisten vaikutusten saamiseksi.

Työeläkevakuuttajat toteuttavat osana vakuutusliiketoimintaansa työkyvyttömyysriskin hallintaa, jonka tavoitteena on vähentää työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Keskeinen osa toiminnan vaikuttavuuden varmistamisessa on riskiperusteisuus. Eläkevakuuttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa ja tukea painotetaan niihin yrityksiin ja ryhmiin, joissa työkyvyttömyysriskit ovat suurimmat.

Eläkeyhtiöitä valvovan Finanssivalvonnan mukaan työeläkevakuuttajan rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä on ohjata asiakasorganisaatioita ymmärtämään, mitkä tekijät aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja millaisilla toimenpiteillä riskejä voidaan hallita.

Asiakkaan tilanteen ymmärtäminen korostuu.

Riskiperusteisuuden ohella eläkeyhtiön toiminnan vaikuttavuutta voidaan tarkastella muistakin näkökulmista, erityisesti kun otetaan huomioon eläkeyhtiön rooli, joka korostaa asiakkaiden ohjaamista ja neuvontaa eikä varsinaisten toimenpiteiden tekemistä.

Ensinnäkin asiakkaan tilanteen ymmärtäminen korostuu. On tärkeä ymmärtää toimialan ja työn muutoksen erityispiirteet ja yrityksen työkykyjohtamisen taso. Yritystä ei esimerkiksi kannata ohjata toiminnan hienosäätöön, jos perusasiat eivät ole kunnossa.

Myös viestinnällä on keskeinen merkitys. Se, mitä, kenelle ja miten viestitään, on hyvä määritellä huolella. Esimerkiksi rakennusmiestä tai rekkakuskia ei puhuttele samanlainen viestintä kuin koodaria tai konsulttia.

Pelkkä tieto harvoin riittää oikeansuuntaisen toiminnan aikaansaamiseen. Tieto on kyettävä esittämään tavalla, joka johtaa toimintaan.

Yhtenä osana oman toimintamme arviointia kartoitimme alkuvuonna asiakasyritystemme näkemyksiä siitä, miten olemme onnistuneet tukemaan niitä työkyvyttömyysriskin hallinnassa.

Tulosten mukaan 92 prosenttia vastaajista arvioi, että ymmärrys työkykyyn vaikuttavista tekijöistä heidän organisaatiossaan on lisääntynyt vähintään jossakin määrin. Vastaajista 91 prosenttia koki, että heidän ymmärryksensä vaikuttavista työkyvyttömyysriskin hallinnan keinoista on lisääntynyt. Varma on siis varsin hyvin pystynyt vaikuttamaan juuri niissä asioissa, jotka Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaan ovat eläkevakuuttajan tehtäviä.

Tuloksemme ovat rohkaisevia koko eläkealan kannalta. On tärkeää, että eläkealan toimijat etsivät jatkuvasti vaikuttavampia tapoja toimia omassa roolissaan työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi.

Auli Airila

tutkimuspäällikkö

Pauli Forma

työkyvyttömyysriskin hallinnasta vastaava johtaja

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide