EU:n näytöt rauhantyöstä ovat ristiriitaiset

Kuuluminen Euroopan yhteisöön ei ole estänyt jäsenmaiden sotia Euroopan ulkopuolella.

17.3. 2:00

Pääkirjoituksessa (HS 11.3.) esitettiin, kuinka EU ja sitä edeltäneet liitot olisi perustettu edistämään rauhaa. Tuloksista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Historioitsija Kiran Klaus Patel on pohtinut, josko taloudellinen yhteistyö Länsi-Euroopassa sotien jälkeen oli mahdollista rauhan ansiosta, eikä toisinpäin.

Vakauttamisen lisäksi Euroopan yhteisön maat horjuttivat rauhaa kylmän sodan aikana, kuten sooloilut Suezin kanavan kriisissä ja Ranskan presidentti Charles de Gaullen taktiset hyökkäykset integraatiota vastaan osoittavat. Imperiumien ajan valloitushenki puhalsi pitkään Euroopan keskeisissä valtioissa.

Kuuluminen Euroopan yhteisöön ei ole estänyt jäsenmaiden sotia Euroopan ulkopuolella, kuten Falklandinsaarilla 1980-luvulla tai Kongossa ja Algeriassa 1960-luvulla.

EU:n merkitystä ja monia tärkeitä saavutuksia ei tule vähätellä, mutta sen onnistumiset rauhantyössä ansaitsevat kriittisempää tarkastelua. Totuus on juhlapuheita monisyisempi.

30 vuotta sitten Jugoslavian hajoamissotien alussa Luxemburgin ulkoministeri Jacques Poos totesi innoissaan, kuinka Euroopan hetki (”The Hour of Europe”) oli koittanut. Toisin kävi.

Kaino Wennerstrand

taiteilija, Kirkkonummi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide