Energia-alalla on etsittävä uusia, tehokkaita ratkaisuja

Nykyisessä tilanteessa huomio on keskitettävä energia- ja materiaalitehokkuuteen ja löydettävä nopeasti keinot resurssitehokkuuden lisäämiseksi.

18.3. 2:00

Ukrainan sota on nostanut pintaan kysymyksen, kuinka Venäjältä tuodut kaasu- ja öljyvirrat korvataan energiatuotannossa ja samalla huolehditaan hiilineutraaliustavoitteen toteutumisesta.

Yhtälö ei ole helppo, sillä ilmastonmuutos ei odota ja kotimaiset nopeat ratkaisut näyttävät kohdistuvan turpeeseen ja puuhun. Kummankin lisääminen kotimaisessa energiakäytössä on takapakkia hiilineutraaliustavoitteelle.

Kunnat eivät ole tässä energiakeskustelussa sivustaseuraajia. Useimmat kuntien energialaitokset ovat jo ehtineet korvata turpeen etenkin hakkeella, jonka hintaa on saatu pidettyä alhaalla osittain Venäjältä tuodun puun ansiosta.

Kun puun tuonti loppuu Venäjältä, kotimaista puuta halutaan hyödyntää entistä enemmän energiatuotannossa ja puutuotteiden valmistuksessa. Myös kaasun korvaamisessa katse kääntyy helposti puuhun. Puun hinta on nousussa. Puusta on tulossa kilpailua niin raaka-aineena kuin hiilinielunakin. Tämä aiheuttaa vakavan haasteen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle ja työlle metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Lämmön ja teollisuusprosessien sähköistyminen ovat olleet keskeisiä keinoja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Myös vetytalous tarvitsee puhdasta sähköä. Fennovoiman kangistuminen merkitsee uudenlaisia haasteita puhtaan sähkön tuotannolle jo vuonna 2030 ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Puhtaasta energiasta on tulossa pulaa.

Tuulisähkölle, joka on selvästi halvin tapa tuottaa sähköä, on tilaus. Mutta tuulisähkön nousukiito saattaa kärsiä ainakin jonkin aikaa raaka-aine- ja komponenttipulasta. Pitää myös muistaa, ettei vielä nykyisellään uusien myllyjen pystyttäminen ole päästötöntä toimintaa.

Puhtaasta energiasta on siis tulossa pulaa. Ajatus siitä, että ilmastoasiat hoidetaan siirtymällä puhtaaseen energiaan, on kokenut kolauksen. Väärillä valinnoilla voidaan sitoutua ratkaisuihin, jotka eivät ole edes järkeviä taloudellisesti, saati ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.

Nykyisessä tilanteessa huomio on keskitettävä energia- ja materiaalitehokkuuteen ja löydettävä nopeasti keinot resurssitehokkuuden lisäämiseksi. Energian ja materiaalien hintojen kallistuminen tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia resurssitehokkuustoimille. Meillä Suomessa on tähän tarvittavaa osaamista ja ratkaisuja.

Biokaasun lisäämisellä vähennetään muutoin jätteeksi päätyvää biomassavirtaa. Kannattomat kohteet muuttuvat kiinnostavaksi energian hinnannousun myötä. Samalla on mahdollisuus saada fosforia talteen ja vaikuttaa tällä tavalla myös ruokaturvallisuuteemme. Lannan käyttö raaka-aineena vähentää vesistökuormitusta.

Parasta ilmastolle ja ympäristölle on käyttämätön energia ja materiaali. Mitä vähemmän energiaa ja materiaalia käytämme, sitä paremmat edellytykset luomme myös taloudelle ja huoltovarmuudelle.

Jyri Seppälä

professori

Suomen ympäristökeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide