Yhteenkuuluvuus auttaa jaksamaan raskaita aikoja

Sota Ukrainassa on saanut aikaan valtavan halun tukea Ukrainaa ja auttaa sodan uhreja.

19.3. 2:00

Seuraamme järkyttyneinä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuvia kärsimyksiä, mutta näemme samalla valtavan solidaarisuusliikkeen ja auttamishalun. Sosiaalipsykologisen tutkimustiedon valossa nyt onkin ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomio myös kriisien ihmisiä yhdistävään voimaan.

Ryhmien välisissä konflikteissa, kuten äärimmillään sodissa, keskeistä on uhan kokemus. Uhan voidaan kokea kohdistuvan sekä henkilökohtaiseen että ryhmän turvallisuuteen, resursseihin, arvoihin tai elämäntapaan. Uhkatilanteessa ryhmäjaot korostuvat useasta eri syystä. Ihmiset pyrkivät määrittelemään moraalisen sisäryhmänsä, eli ne ihmiset, joista huolehtiminen on heidän moraalinen velvollisuutensa.

Uhkatilanteessa heräävät myös stereotyyppiset uskomukset ja ennakkoluuloiset asenteet. Niihin vaikuttavat keskeisesti yhteiskunnallinen keskustelu sekä mediat, joista toiset ovat luotettavampia kuin toiset. Muun muassa nämä asiat määrittävät sitä, millaisina eri ihmisryhmät nähdään ja keille moraalista sisäryhmää avataan tai suljetaan.

Uhan kokemuksiin reagoidaan myös tunteilla. Uhat voivat herättää esimerkiksi pelon, avuttomuuden, syyllisyyden tai vihan tunteita. Tunteet puolestaan johtavat haluun etääntyä uhkaavasta tilanteesta tai yrityksiin toimia sen ratkaisemiseksi.

Kriisitilanteissa ryhmäjaot kärjistyvät.

Sota Ukrainassa on saanut aikaan valtavan halun tukea Ukrainaa ja auttaa sodan uhreja. Se on saanut suomalaiset myös arvioimaan uhkia ja pohtimaan jälleen suhdettaan Venäjään ja venäläisiin. Samalla se on avannut vanhoja haavoja vahvistaen ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää muistaa, että myös monet Suomen venäjänkieliset ovat asettuneet vastustamaan sotaa yhdessä rintamassa muiden suomalaisten kanssa. Myös Venäjällä monet ovat riskeistä välittämättä nousseet vastustamaan sotaa tai joutuneet lähtemään maasta.

On myös hyvä tiedostaa, että moni ukrainalainen on venäjänkielinen, ja sotaa pakenevien ukrainalaisten lisäksi turvaa hakevat myös monia muita kulttuuriryhmiä edustavat. Ennakkoluulot eivät saa vaarantaa ihmisten tarvitsemaa apua.

Kriisitilanteissa ryhmäjaot kärjistyvät, mutta ihmisten välinen solidaarisuus voi tutkitusti myös murtaa niitä. Taustoistamme riippumatta voimme kokea yhteenkuuluvuutta rauhan ja inhimillisyyden puolestapuhujina.

Vain yhdessä pystymme kamppailemaan konfliktin laajenemisen ehkäisemiseksi, myös yhteiskuntien ja yhteisöjen sisällä. Yhteenkuuluvuus auttaa myös jaksamaan raskaita aikoja, niin sodan keskellä kuin sitä seuratessakin.

Inga Jasinskaja-Lahti

professori

Karmela Liebkind

professori emeritus

Tuuli Anna Renvik

yliopistonlehtori

Etnisten suhteiden sosiaalipsykologit -tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide